Vihtiläisviljelijän tulot putosivat yli 1500 euroa — tukimuutos toi äkillisen pudotuksen monen tilan tuloihin

Tukitasoihin tehdyt korjaukset jättävät osan viljelijöistä tulot odotettua pienemmiksi.

Korjauksen aiheuttama alennus voi olla pahimmillaan tuhansia euroja.

Aiemmin säädetyt, vuoden 2023 tasot tarkastettiin toukokuun lopussa.

Suositun talviaikainen kasvipeite -toimenpiteen tasoa päädyttiin alentamaan 50 eurosta 40 euroon hehtaarilta.

Toimenpide ylitti tavoitealansa reilusti, maa- ja metsätalousministeriöstä perustellaan päätöstä.

Viljatilaa Vihdissä Vanjärven kylässä pyörittävälle Antti Gröndahlille muutos tarkoitti, että tuloja onkin 1 500 euroa luultua vähemmän.

Talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide oli valittu Tyynelän tilalla 150 hehtaarille.

”Kun normaali-ihmisen kuukausipalkan puolikasta vastaava summa jää tulematta, se on aika paljon rahaa.”

Monilla tiloilla lasketaan menoja ja tuloja tarkasti jo muutenkin.

Parhaillaan tilalla rahaa syö muun muassa traktorin moottoriremontti. Kasvinsuojeluaineiden laskun maksuaikataulua oli jo säädettävä, hän jatkaa.

Raha ei kuitenkaan ole suurin harmin aihe.

Viljelijän ymmärrys on koetuksella myös siksi, ettei joustoa löydy samalla tavalla toiseen suuntaan.

”Jos viljelijä tekee virheen, siitä rokotetaan. Jos johonkin on ruksi laitettu, sen mukaan on toimittava”, Gröndahl pohtii. ”Viranomaiset taas voivat tehdä omavaltaisia päätöksiä ilman ennakkovaroitusta.”

Viime vuonna alkaneella ohjelmakaudella vapaaehtoisten ympäristötoimien roolia päätettiin kasvattaa.

Maataloustukien jakoperusteet painottuivat siis aiempaa enemmän ympäristöpuolelle.

Viljelijät tarttuivat ympäristötoimiin tarmokkaasti. Aktiivisuuden lopputulos ei kuitenkaan näytä erityisen kannustavalta: Koska niin moni viljelijä tarttui talviaikaisen kasvipeitteisyyden mahdollisuuteen, tukea päädyttiin leikkaamaan.

Kasvipeitteisyyttä on toimenpiteenä ennenkin hyödynnetty niin paljon, että suosioon olisi Gröndahlin mielestä voinut varautua.

”Tuet laskivat aika paljon viime vuoden tukikaudelle, joten ollaan aika herkällä.”

Talviaikaiseen kasvipeitteeseen kannustetaan ympäristöhyötyjen takia.

Kasvipeite hillitsee eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista.

Sadon kannalta kasvipeitteisyys voi kuitenkin olla heikentävä tekijä. Siksi taloudellisia kannustimia tarvitaan, Gröndahl perustelee.

Joillakin lohkoilla kasvipeitteiset pellot eivät kuivu keväällä yhtä aikaisin, jolloin sato voi jäädä lopulta pienemmäksi.

”Mieluiten muokkaisin syksyllä, mutta kaikki raha on otettava.”

On kuitenkin vaikea arvioida, toteutuvatko mahdolliset haittavaikutukset satoon tällä kertaa, Gröndahl sanoo.

Pelloilla viljellään viljakasveja sekä rypsiä ja rapsia.

Jos tuki pysyy nykyisellä tasollaan, tilalla talvella kasvipeitteisten peltojen alaa todennäköisesti vähennetään.

Tuen taloudellinen merkitys monelle tilalle on huomattava.

Esimerkiksi Tyynelän viljatilan toiminnasta jää kaikkiaan vuodesta palkkaa yrittäjälle noin 10—15 000 euroa.

Tuloista talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen osuus on noin puolet. ”Taloudellinen tuki on suurin motivaattori.”

Sivuelinkeinona Gröndahl tekee lisäksi rakennustöitä.

Suurta huolta viljelijöissä herättävät Ruokavirastoon kohdistuneet, mittavat leikkaukset.

Toistaiseksi on epävarmaa, saadaanko tuet maksettua syksyllä aikataulun mukaisesti.

”Se on vakava juttu, koska yleensä tuotantopanokset maksetaan kaikki syksyllä. Jos 60 000 euroa siirtyy kahdella kuukaudella, saa tosissaan mennä hattu kourassa pankkiin.”

Usko on koetuksella, hän jatkaa.

”Huomaa, että viljelijäkunnassa alkaa olemaan hermot aika kireällä. Pari huonoa vuotta pohjalla, korot nousevat... Pidettäisiin nyt niistä kiinni, mitä on sovittu.”