• Kasvihuonealan päästöt vähentyneet tuntuvasti – lämmitysöljyn käyttö laskenut 87 prosenttia

    Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoaan ja siirtyneet uusiutuviin polttoaineisiin.
    Kasvihuoneala on selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan vuodesta 2013 lähtien.
    Kasvihuoneala on selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan vuodesta 2013 lähtien. Kuva: PasiLeino
    Maatalous|Puutarhatuotanto
    13.12.202204:00
    Anne Joutsenlahti-Lankinen

    Kasvihuonealan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2004, kerrotaan Kauppapuutarhaliiton tiedotteessa. Luonnonvarakeskuksen laskelma perustuu alan energiankulutukseen vuonna 2021.

    Merkittävää laskua selittää se, että öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 jo 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissato on noussut vuoden 2004 sadon 60 miljoonasta kilosta 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

    ”Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoa ja vähentäneet päästöjä tuntuvasti. Investoinnit vihreämpiin energiamuotoihin jatkuvat tulevina vuosina”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

    Alan kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli 33 prosenttia ja lämmön 67 prosenttia. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Raskaan polttoöljyn kulutus on lähes loppunut.

    Alan ilmastovaikutus on koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 0,6 prosenttia ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 prosenttia. Kasvihuonealan energian käytön ilmastovaikutus oli vuonna 2021 käytetyn energian osalta 203 287 tonnia CO2-ekv.

    ”Suomalainen kasvihuoneala on ruuantuotannon edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Laadukkaat ja terveelliset tuotteet ovat lisäksi tärkeä osa ravitsemusta”, Kangas sanoo.

    Luonnonvarakeskuksen 2019 tekemän tutkimuksen mukaan kotimaisen tomaatin vesijalanjälki on 34,7 litraa tuotekiloa kohti. Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91-kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna.

    Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vahvemmat ja paremmin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja Suomessa viljelmät käyttävät vettä vastuullisesti.

    Lisää aiheesta
    • Toisen jäte voi olla toiselle arvokas raaka-aine. Energian hinnan nousu saattaa vauhdittaa kiertotaloutta, uskoo Ikaalisten Luomun toimitusjohtaja Ari Kulmanen.

      Energia | Ikaalisten Luomun kasvihuoneet lämpenevät pian hukkaenergian avulla – ”Toisen jäte voi olla toiselle arvokas raaka-aine”

    • Höyryä tarvitaan keittokattiloiden lämmitykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin, Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo.

      Elintarviketeollisuus | Elintarviketehdas säästää uudella energiaratkaisulla lähes 300 000 litraa polttoöljyä vuodessa

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle