

Takana on ennätyskesä korianterin viljelyssä. Ilman haasteita siitä ei selvitty, mutta mukana on myös onnistumisia.
Kova kuivuus keväällä haittasi taimettumista, jolloin rikkakasvit pääsivät niskan päälle, kertoo Caraway Finlandin viljelyneuvoja Matias Rönnqvist.
”On vaikea saada itäminen onnistumaan matalaan kylvöön ruutikuivassa maassa.”
Kuivan alun jälkeen mennyt kesä on ollut korianterille otollinen.
Närpiöläinen Caraway Finland otti tavoitteeksi tälle vuodelle viljelyalan kaksinkertaistamisen.
Tavoite ylittyi mukavasti, Rönnqvist kertoo. Viime vuonna kylvöala oli 280 hehtaaria, tänä vuonna noin 700.
”Nähtäväksi jää, kuinka moni pui ja kuinka paljon. Uuden viljelykasvin kanssa on aina opeteltavaa.”
Puinnit alkoivat pääosin viime viikolla. Yksi viljelijä pui hiekkamaalla aikaisemmin ja pääsi ensimmäisenä puimaan, Rönnqvist täydentää.
”Parikkalasta Ilmajoelle ja Paraisille – sen kolmion sisällä on jo puitu.”

Korianterin satovaihtelut ovat olleet suuria. Parhaimmat hehtaarisadot ovat 1 200 kilon luokkaa, heikoimmat jääneet 300 kiloon.
Vielä on korianterin satotasoon liittyviä tekijöitä, joita ei tunneta.
Yhteinen tekijä tuhannen kilon satotasoihin päässeissä on hyvä suunnitelmallisuus pellon pH-arvon suhteen.
”He ovat sijoittaneet korianterit lohkoille, missä monivuotiset rikkakasvit ovat hallinnassa.”
Maisemat ovat usein myös pölyttäjille suotuisia: alueiden lähistöltä löytyy esimerkiksi pientareita ja vesistöjä, joissa pölyttäjillä on pesimäpaikkoja.
Carawaylle toimitetuista korianterinsiemenistä tislataan jalostuksessa eteerinen öljy.
Runsaasti makua sisältävä öljy myydään maailmalle. Jatkojalostuksessa sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kolajuomissa tai vaikkapa mausteena lihatuotteissa, kuten meetvurstissa.
Kuljetus on tehokkaampaa kuin jos vientiin toimitettaisiin höttöä siementä, Rönnqvist jatkaa.
Korianterinsiemen sisältää öljyä vain reilun prosentin. Toistaiseksi loppuosa menee polttoon, mutta tavoitteena on löytää siemenelle parempaa käyttöä.
”Koemme sen liian hienoksi raaka-aineeksi lämmönlähteenä. On meidän ja viljelijöiden intresseissä saada jalostus kannattavaksi.”

Vantaan Riipilässä viljelevällä Kotirannan tilan isäntä Lauri Uusi-Eskolalla on takanaan ensimmäinen kasvukausi korianterin kanssa.
Viimeiset kasvustot korjattiin tiistaina.
Ensikertalaisuudesta huolimatta Uusi-Eskola ylsi parhailla lohkoillaan onnistujien joukkoon: satotasot ylittivät parhaimmillaan tuhat kiloa hehtaarilta.
Heikommilla sato jäi melko niukaksi.
Haittana oli kuivan alkukesän siivittämä epätasainen kasvuunlähtö. Rikkakasviruiskutus ei myöskään tehonnut toivotusti.
”Mataraa tuli yhdellä lohkolla tosi paljon, siinä on jyvä niin samankokoinen, että sitä ei saa leikkuupuimurilla erotettua.”
Korianteria Uusi-Eskola kylvi yhteensä noin kymmenelle hehtaarille. Aikaisemmin lohkoilla on ollut syysvehnää.
Tavoite oli, että tavaraa kertyisi täysi kuivurillinen.
”Se on helpompi kuivata ja muutenkin kuljetusta on helpompi järjestää Närpiöön, kun on enemmän kuin pari säkillistä myytävää.”
Korianteri on ”vakavassa harkinnassa” tulevallekin vuodelle, mutta hieman pienemmällä alalla. ”Täytyy miettiä, mihin pellolle kylvää. Tarvitsee päästä ajoissa kylvämään, sen verran pitkä kasvuaika on.”
Lohkoilla ei myöskään saa olla suurta rikkakasvipainetta. Uusi-Eskola toivoo myös kasvinsuojeluainevalikoiman monipuolistuvan.
”Sen verran vähän on ollut rikka-aineita vaihtoehtona korianterille.”

Käytössä olevat torjunta-aineet korianterille ovat Fenix ja Stomp.
Tavoitteena on saada muun muassa sipuleilla ja kuminalla käytetty Lentagran (WP) ja Goltix -kasvinsuojeluaineet hyväksytyksi myös korianterille ensi viljelykaudelle.
Rekisteröinti on kuitenkin vienyt aikaa.
”Ympäristövaikutukset on arvioitu, jäämätutkimukset tehty. Viljelijän puolesta on vähän turhauttavaa, kun prosessi vie aikaa.”
Korianterin viljely on mahdollista myös luomutuotannossa.
Onnistumisprosentti on silti alle 50 prosenttia, Rönnqvist sanoo. ”Jos rikkakasvit eivät ole hallinnassa, se on vaikeaa.”
Korianteri ei kuitenkaan tunnetusti ole kaikkien herkku. Osalle ihmisistä sen maku on saippuamainen.
Kuivan siemenen kohdalla tilanne on toinen. Maku on enemmän sitruunainen, Rönnqvist mainitsee.
”Suurin osa suomalaisista syö lenkkimakkaraa tietämättä, että siinä on korianteria.”