
Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita. Niitä ei itse saa tuoda ulkomailta edes omaan käyttöön ilman Tukesin lupaa.
Kaikki laittomat tuotteet eivät ole väärennettyjä. Suomessa lainvastaisia tuotteita ovat ne, joita Tukes ei ole hyväksynyt täällä käytettäviksi. Tällaisia aineita on jatkuvasti myynnissä esimerkiksi verkkokaupoissa.
”Monesti nämä kuitenkin kulkevat käsi kädessä, koska rinnakkaistuonti ilman rinnakkaistuontilupaa luo väylän väärennettyjen tuotteiden liikkumiselle”, sanoo Kasvinsuojeluteollisuus ry:n asiamies Andreas Heikkilä.
Väärennöksien pakkaukset muistuttavat usein erittäin hyvin alkuperäisiä pakkauksia. Hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden pakkauksissa on aina käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi.
Väärennetty kasvinsuojeluaine voi olla vaarallinen aineen käyttäjälle, ympäristölle tai kuluttajille.
Väärennös voi sisältää esimerkiksi jäämiä toisesta tehoaineesta, epäpuhtauksia tai jopa kokonaan väärää tehoainetta.
Väärennös voi tuhota sadon tai siihen voi jäädä sallitut enimmäismäärät ylittäviä määriä jäämiä.
Suurin osa valvonnassa tarkastetuista valmisteista ovat lainsäädännön mukaisia, kertoo ylitarkastaja Jussi Ollikka Tukesista.
Aika ajoin Tukesin kasvinsuojeluaineiden markkinavalvonnassa kuitenkin tavataan lainsäädännön vastaisia valmisteita.
”Lainsäädännön vastaiset valmisteet ja havaitut puutteellisuudet suhteessa säädännön vaatimuksiin vaihtelevat”, Ollikka kertoo.
Puutteita on hänen mukaansa voinut olla esimerkiksi myyntipäällyksissä tai valmisteella ole kasvinsuojeluaineasetuksen mukaista lupaa.
”Kaikki tapaukset eivät välttämättä kantaudu aina Tukesille, vaikka toimitusketjussa havaittaisiinkin puutteellisia valmisteita, joten kokonaismäärän arvioiminen on haastavaa.”
Yleisesti ottaen kasvinsuojeluaineiden toimituskanavat Suomessa ovat kuitenkin melko vakiintuneita, Ollikka sanoo.
”Toimijat ovat yleensä ryhtyneet omaehtoisesti korjaaviin toimenpiteisiin, jos puutteita on löytynyt.”
”Kasvinsuojeluteollisuus ry:n jäsenillä on havaintoja laittomasta toiminnasta, mutta ei väärennöksistä”, kertoo puolestaan yhdistyksen asiamies Andreas Heikkilä.
Laittomalla toiminnalla jäsenet tarkoittavat kasvinsuojeluaineiden rinnakkaistuontia ilman rinnakkaistuontilupaa. Tämä on Kasvinsuojeluteollisuus ry:n jäsenten mielestä Suomen laittomien kasvinsuojeluainemarkkinoiden suurin ongelma.
Paras tapa puuttua laittomiin kasvinsuojeluaineisiin on valppaus koko toimitusketjussa mukaan lukien loppukäyttäjät. Jussi Ollikka
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO:n raportissa vuonna 2017 arvioitiin, että kasvinsuojeluaineteollisuus menetti väärennettyjen torjunta-aineiden takia noin 1,3 miljardia euroa tuloja vuosittain.
EUIPO:n mukaan torjunta-aineiden myynnistä noin 14 prosenttia oli väärennettyjä tuotteita. Raportissa arvioitiin, että Suomessa laittoman kaupan osuus oli kuusi prosenttia.
Laittomien torjunta-aineiden lopullisia myyntimääriä Suomessa on kuitenkin vaikea arvioida.
”Nykyään ne, jotka ostavat ja käyttävät niitä, tekevät sen tarkoituksella ja pitävät matalaa profiilia”, Heikkilä sanoo.
Kaiken kaikkiaan laittomien torjunta-aineiden aiheuttamat ongelmat ovat Suomessa todennäköisesti melko pieniä moneen muuhun maahan verrattuna, Heikkilä summaa yhteen jäseniltä saamaan tietoja.
Kasvinsuojeluteollisuuden jäseniä ovat BASF Oy, Bayer Oy Crop Science, Berner Oy, Corteva Agriscience, FMC Agricultural Solutions, Nordisk Alkali AB ja Syngenta Nordics A/S.
”Paras tapa puuttua laittomiin kasvinsuojeluaineisiin on valppaus koko toimitusketjussa mukaan lukien loppukäyttäjät”, Ollikka painottaa.
Samaa tähdentää Heikkilä: ”Ainoa tapa olla lain oikealla puolella on ostaa tuotteet luotettavalta jälleenmyyjältä Suomessa.”