Pitkän yrittäjäuran tehnyt luomukauppias ja luomupensasmustikan tuottaja Toivo Laitinen jakoi puheenvuoroja luomutilaisuudessa Topin Maatilamyymälässä. Kuva: Timo Villanen
Luomutuottajat haastoivat Essayahin keskustelemaan Muuruvedelle – miljoonia euroja luomulle varattuja rahoja uhkaa jäädä käyttämättä
Luomuala kaipaa maa- ja metsätalousministeriltä pikaisia pelastustoimia.TilaajalleKuopio
Topin Maatilamyymälän pöydissä kuunneltiin keskittyneesti kun maidontuottaja Jarmo Nykänen (takana seisaallaan) kertoi tuottajakentän vakavia tunnelmia. Kuvassa etualalla selin panelistit Sari Essayah (oikealla), Krista Mikkonen ja Susann Rännäri. Kuva: Timo VillanenKuopion Muuruvedellä toimiva luomutuotteisiin keskittynyt Topin maatilamyymälä on alansa erikoisuus. Se on menestynyt 300 asukkaan kylässä jo yli 25 vuotta.
Nyt yrittäjä Toivo Laitinen kuitenkin on huolissaan. Pitkäaikaisia tavarantoimittajia on viime aikoina jäänyt pois luomuvalvonnasta, ja myös myymälän valikoimasta.
Osa jatkaa viljelyä luonnonmukaisin menetelmin, mutta luomuna tuotteita ei tietenkään voi markkinoida, Laitinen kertoo.
Häntä suututtaa usein kuultava lause ’Suomessa kaikki on melkein luomua’.
”Se on sama kuin ajaisi kolmen promillen humalassa autoa ja poliisi pysäyttäessä toteaisi, että ’melkein selvä’”, Laitinen vertaa.
Syitä luomutilojen vähenemiseen ovat etenkin luomuehtojen kiristäminen, tarkastusmaksujen korotukset sekä kustannusten nousu. Pienet luomutilat alkavat olla jo harvinaisia.
Luomun tulevaisuudesta huolestuneena Laitinen kutsui yhdessä lihakarjankasvattaja Tuomo Karhusen kanssa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) sekä kansanedustaja Krista Mikkosen (vihr.) sekä Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännärin keskustelemaan luomun ja kotimaisen ruokaturvan tulevaisuudesta. Tilaisuus oli kaikille avoin.
Aluksi Laitinen kysyi arviota siitä, kauanko ruokaa riittäisi kaupoissa kriisin iskiessä. Lopputulema oli 2-3 päivää.
Essayah rauhoitteli kuulijoita muistuttamalla, että Suomi on hyvin varautunut erilaisiin tilanteisiin ja ruokaturvassa maailman kärkimaa.
”Ruokaa tuottava maatalous on huoltovarmuuden ytimessä”, hän vakuutti.
Panelistit kuuntelevat maaseutuyrittäjä Veli-Jussi Jalkasen kommenttia maaseudun teiden kunnosta. Kuva: Timo VillanenMaidontuottaja Jarmo Nykänen kertoi huolestuneena, kuinka paljon viljelijäkentältä kuuluu viestiä kannattavuus- ja jaksamisongelmista.
”Tällä hetkellä myös eroja tapahtuu tiloilla paljon, ja perheitä särkyy. Ne ovat isoja asioita. Minä en enää ole sellainen, joka kannustaisi nuoria jatkamaan, vaikka paikallisen MTK:n puheenjohtaja olenkin”, Nykänen totesi vakavana.
Hän arvioi, että Suomen nykyinen perheviljelmämalli romuttuu kymmenessä vuodessa.
”Tilan pitää tulevaisuudessa olla joko todella iso, tai pieni ja hyvin erikoistunut.”
Kyläaktiivi Päivi Hagman huomautti, että myös lähikoulujen ja päivähoitopaikkojen lakkauttaminen kuormittaa maaseudulla asuvia perheitä.
”Tilan pitää tulevaisuudessa olla joko todella iso, tai pieni ja hyvin erikoistunut.” Jarmo Nykänen
Essayah totesi tähän, että jatkajien saaminen tiloille vaatii kannattavuusongelman ratkaisemista. Hän kertasi toimia, joita hallitus on käynnistänyt ruuantuottajien aseman parantamiseksi.
”Pidän keskeisenä etenkin sitä, huoltovarmuus on nousemassa mukaan hankintalain kriteeristöön. Se on tärkeä asia kotimaisen tuotannon kannalta.”
Lisäksi hän mainitsi tuottajia erilaisissa kriiseissä tukevan Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistamisen.
Nautatuottaja Marko Voutilainen Kaavilta huomautti, että kuntien kannattaisi käydä huoltovarmuuteen liittyen keskustelua oman alueensa tuottajien kanssa.
”Paljon olisi tehtävissä, että ruoka riittäisi kriisitilanteessa pidempään kuin pari päivää.”
”Luomukorvauksiin on tälle CAP-kaudelle varattu 76 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt luomulle varattuja rahoja uhkaa jäädä vuosittain käyttämättä 32 miljoonaa euroa.” Susann Rännäri
Luomutilojen määrän väheneminen on ristiriidassa Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa.
”Luomukorvauksiin on tälle CAP-kaudelle varattu 76 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt luomulle varattuja rahoja uhkaa jäädä vuosittain käyttämättä 32 miljoonaa euroa”, laskee Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
Hän muistutti, että huoltovarmuudesta puhuttaessa tulee muistaa myös omavaraisuus tuotantopanoksissa. Se on luomun vahvuus.
”Lisäksi luomutiloilla on osaaminen tuottaa ruokaa ilman kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Olisi riski menettää se.”
Hän kaipaa luomun tilanteen korjaamiseksi ruokaketjun yhteistyötä.
”Sellaista ei voi ostaa, mitä ei ole hyllyssä. Kun ihmiset alkoivat katsoa tarkemmin, mitä ostavat, kauppa ennakoi ja jätti luomua pois valikoimista.”
Luomun tukeminen pitäisi ottaa yhteiseksi tavoitteeksi, kuten tuulivoima saatiin etenemään aikanaan, Mikkonen linjasi.
”Tukipolitiikkaa tarvitaan. Tuissa on myös kansallista liikkumavaraa. Maaseudulla ja myös Itä-Suomessa on valtavan paljon mahdollisuuksia. Kaikki lähtee siitä, että meidän on itse uskottava niihin. ”
”Sellaista ei voi ostaa, mitä ei ole hyllyssä. Kun ihmiset alkoivat katsoa tarkemmin, mitä ostavat, kauppa ennakoi ja jätti luomua pois valikoimista.” Susann Rännäri
Luomutiloilla on osaaminen tuottaa ruokaa ilman kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Olisi riski menettää se, muistutti Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri Muuruvedellä Topin maatilamyymälässä. Kuva: Timo VillanenEnnen paneelikeskustelua ministeri tapasi muutamia luomualan toimijoita, Laitisen mukaan lukien.
”Ministeri oli hyvin kiinnostunut, mutta toi myös esille rajoitteita, jotka estävät asioiden viemistä eteenpäin”, Laitinen kertoi tilaisuuden jälkeen.
”Hän lupasi kuitenkin selvittää asioita. Esimerkiksi tarkastuksia voitaisiin harventaa tiloilla, joilla asiat ovat olleet kunnossa. Syksyllä tavataan uudelleen, ja katsotaan, miten asiat ovat edenneet.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
