Ruokavirasto ja MMM eivät kannata ASF-johtoryhmän perustamista – ”Me osaamme asian”
Järjestöjen vaatimus uudesta ASF-johtoryhmästä ei saa vastakaikua viranomaisilta. Ruokavirasto ja maa- ja metsätalousministeriö puolustavat nykyistä toimintamallia.Tilaajalle
Ruokavirastoa on arvosteltu muun muassa siitä, että ASF-tartuntavyöhykkeestä kertovien kylttien pystyttäminen viivästyi. Kuva: Mikko NikkinenMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Ruokavirasto eivät lämpene tuottajajärjestöjen ja ETT:n vaatimukselle perustaa afrikkalaisen sikaruton torjuntaan keskittyvä erillinen johtoryhmä.
MTK, SLC ja Eläinten Terveys ETT ry vaativat keskiviikkona 8. syyskuuta, että maa- ja metsätalousministeriö asettaa välittömästi afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntaan keskittyvän johtoryhmän.
Kirjelmässä muun muassa todetaan, että ”epäilemättä nyt on tehty asioita Ruokaviraston parhaaksi katsomalla tavalla, mutta taudintorjunnan ja elinkeinon näkökulmasta nämä ei riitä nopeudeltaan eikä vaikuttavuudeltaan.”
Uudelle toimijalle ASF:n torjunnassa ei MMM:n mukaan ole tarvetta.
Ruokavirasto on lain nojalla toimivaltainen viranomainen, jota muut viranomaiset ja toivottavasti myös tuottajajärjestöt tukevat, kommentoi MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Tautitorjunnan ja tiedonvälityksen kannalta tärkeässä roolissa Pesosen mukaan on perjantaisin kokoontuva asiantuntijaryhmä, jossa on edustettuna MMM:n ja Ruokaviraston lisäksi eri sidosryhmien edustajia. Sidosryhmiä pyydetään kuultavaksi sen perusteella, mikä ASF:ään liittyvä asia on kulloinkin ajankohtainen.
Hänen mukaansa Ruokavirasto on tehnyt ASF:n suhteen erinomaista työtä heti ensimmäisen tautitapauksen tultua ilmi heinäkuun lopulla.
”Tärkein tavoite on, että afrikkalainen sikarutto saadaan Suomesta hävitettyä”, Pesonen korostaa.
”Meillä on kokemusta eläintautien torjunnasta ja hoidosta, ja tämä malli on todettu toimivaksi.”
Ruokaviraston pääjohtaja Leena Räsänen tyrmää kirjelmässä esitetyt väitteet aiheettomina.
”Epidemian hoidon johtovastuu on lainsäädännön perusteella Ruokavirastolla. Lisäksi meillä on joka viikko kokoontuva asiantuntijaryhmä, jossa mukana ovat kaikki keskeiset sidosryhmät mukaan lukien elinkeinon edustajien järjestöt. Yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön kanssa on tiivistä. Tätä toiminnan perusrakennetta ei ole tarkoitus muuttaa”, Räsänen sanoo.
Hänen mukaansa Ruokavirastolla on paras asiantuntemus ja kokemus eläintautien torjunnasta.
”Tarvittaessa asiantuntija-apua pyydetään muilta toimijoilta, kuten Riistakeskukselta, paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä ja Metsäkeskukselta riistaan liittyvissä asioissa. Yhteistyö ASF:n torjunnassa on tiivistä ja on yleisesti tunnistettua, että kaikkien etu on olla torjunnassa vahvasti mukana.”
Väite tilannekuvan jälkijättöisyydestä ei Räsäsen mukaan pidä paikkaansa.
”Tällä viikolla on koulutettu kolmessa tilaisuudessa kussakin yli 100 henkilöä etsintätöihin. Vie toki muutamia päiviä, jotta etsijöille saadaan välineet, mutta toiminta on käynnistetty nopeasti.”
Räsäsen mukaan Suomen toimintamalli on tilanteessa paras mahdollinen.
”Meillä on kokemusta eläintautien torjunnasta ja hoidosta, ja tämä malli on todettu toimivaksi. Me osaamme asian”, hän vakuuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
