
Euroopan komissio jakaa 330 miljoonaa euroa EU-kriisitukea maataloudelle. Suomelle on osoitettu tästä noin 4,2 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio mahdollistaa 200 prosentin kansallisen lisärahoituksen.
”Komission päätös on tuore, joten kansallisesta kriisirahoitusosuudesta ei vielä ole päätöstä. Se tehdään lisätalousarviomenettelyn kautta elokuussa. Lähtökohtana on Suomessa se, että EU:n kriisirahoitus hyödynnetään mahdollisimman kattavasti, eli myöntämällä kansallinen rahoitusosuus”, toteaa valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä.
Komissio teki päätöksen tuen maksamisesta vaikean kasvukauden vuoksi. Kuivuus, maailmalla edelleen vallitsevien kriisien lisäksi, on vaikeuttanut maatalouden olosuhteita.
Aiempiin kriisitukiin verrattuna kuivuuden aiheuttamiin vaikeuksiin osoitettu tukipaketti pyritään kohdentamaan suppeasti.
”Komission tavoite on, että tuki kohdennetaan mahdollisimman selkeästi eniten kärsiville tiloille. Pyrimme kriteereitä laatiessamme siihen, että ei jaeta pieniä summia laajalle joukolle, vaan tuntuvia summia merkittävimmin kärsineille.”
”Summa, enimmillään 12 miljoonaa, ei kriisissä olevan suomalaisen maatalouden kokonaistarpeeseen suhteutettuna ole suuri, mutta kuitenkin positiivinen lisä tilanteessa”, Nerg jatkaa.
Kuivuus on koetellut EU:n alueella maataloutta rajusti. Etelä-Euroopassa kuivuus on runnellut koko ruoantuotantoa.
”Meillä tilanne on sikäli erilainen, että kuivuuden vaikutukset jakautuvat alueellisesti”, Nerg arvioi.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa komissiolle syyskuun loppuun mennessä, kuinka kriisituki tullaan Suomessa maatalousyrityksille kohdentamaan. Haku avautuu Ruokaviraston järjestelmässä komission hyväksyttyä kriteerit. Maksut viljelijöille suoritetaan viimeistään 31. päivänä tammikuuta 2024.
”Aikataulu merkitsee sitä, että kiire tässä tulee. Yhdessä Ruokaviraston kanssa suunnitellaan nyt kriteerit, joilla tuen kohdentaminen onnistuu tavoitteen mukaisesti. Tuen maksu ei myöskään saa sotkea muita syksyyn ajoittuvia tukimaksatuksia.”
Maa- ja metsätalousministeriö näkee syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvittavan nopeitten toimien lisäksi myös pitkäjänteistä työtä.
”Kriisituki on keino avittaa tiloja vaikeimman tilanteen yli. Jokainen euro on nyt tiloille tarpeen. Pidempiaikaisia keinoja maatalouden tilanteen helpottamiseksi haetaan jatkuvasti”, Nerg korostaa.