Keinokastelun luvattu maa: Kanadan Albertassa jopa laitumet voivat saada suihkun

Auringon kärventämä heinä heiluu tuulessa täydessä kukassaan hehkuvan rypsin ja pellavan vieressä.

Täällä Gemin kylässä Etelä-Albertassa ei jäädä odottelemaan sateita.

Keinokastelu on Kanadassa maatalouden tukipilareita — joskus jopa laitumilla.

Ilman kastelua sadot jäisivät Gemin kylässä joka vuosi pieniksi. Kuivina vuosina kastelun vaikutus on erityisen dramaattinen.

”Asumme aavikolla”, Gemstonen tilan isäntä Arno Doerksen kiteyttää. Talvisin lunta sataa silti runsaasti.

Vaikka takana on useampi kuiva vuosi, Bow-joen kanaalissa on yhä vettä kahden vuoden kastelutarpeita varten, Arno kertoo.

Gemstonen tilalla kastelupuomit kulkevat myös karjan laidunten yllä. Laitumilla kasvaa suojakasvina rehukauraa ja sen lomassa raiheinää.

Eläimiä siirretään tiuhaan uudelle lohkolle.

Tilalla on siirrytty viimeisen neljän vuoden aikana feedlot-kasvatuksesta enemmän laidunkasvatukseen.

Feedlotit nousivat Kanadassa suosioon 1970-luvulla. Menetelmässä nautoja kasvatetaan intensiivisesti ulkotarhoissa. Rehu on karkearehun sijaan yleensä viljapainotteista.

Arno on elämänsä aikana nähnyt feedlotien suosion huipun ja nyt uuden ajan: Siirtymisen takaisin kohti laidunkasvatusta.

Albertan maatalousmaasta jopa kaksi kolmasosaa on keinokastelun piirissä. Kuva: Tuulikki Viilo

Kyse on kuitenkin edelleen premium-tuotteesta, hän muistuttaa.

Iäkkäämpiä asiakkaita kiinnostaa eritoten laidunkasvatetun naudan maku, nuorempia terveys- sekä ympäristöseikat.

Laidunkasvatetussa lihassa on esimerkiksi enemmän omega-3-rasvahappoja verrattuna viljalla kasvaneeseen nautaan, poika Lorin Doerksen sanoo.

Juuri Arnon pojat ovat olleet oleellinen osa muutosta. Siirtyminen laidunkasvatukseen on tuonut perhettä yhteen uudella tavalla, Arno sanoo.

Gemstonen tilan karja sopii myös hyvin laidunkasvatukseen, Arno kertoo. Pohjois-Amerikassa naudat ovat usein kookkaita, mutta täällä suositaan jalostuksessa maltillisemman kokoisia sonneja.

Tilalla on pääasiassa punaista angusta sekä herefordia.

Tarvetta lääkitykseen on laitumilla kuitenkin vähemmän, Arno ja Lorin kertovat. Feedlotissa yleisenä haasteena on asidoosi, eli pötsin happamoituminen.

Kasvatusaika pitenee kuitenkin laitumella huomattavasti. Kun feedlotissa eläin voi kasvaa teuraskuntoon 16 kuukaudessa, laitumella siihen voi mennä jopa tuplat.

Laidunkasvatus vaikuttaa myös monimuotoisuuteen: Esimerkiksi lantakuoriaisten ja pääskyjen määrä tilalla on kasvanut.

Valtiolta erityistä lisää luontoarvojen huomioimisesta on kuitenkin turha odottaa: Albertassa karjatalous on täysin markkinavetoista.

Laiduneläinten osalta sekä hormonit että antibiootit ovat pannassa, Arno Doerksen kertoo. Jos jollekin naudoista pitää antaa antibiootteja useamman kerran, se siirretään feedlot-kasvatukseen. Kuva: Tuulikki Viilo