Levitysajankohtaan ja -kalustoon on vaihtoehtoja
Ravinnehuuhtoumien riskiin voi vaikuttaa suuresti lannan levityksen ajankohdalla ja levitystavalla. Nyrkkisääntönä on, että lannan multauksessa ja sijoituksessa sekä kevätlevityksessä huuhtoumien riski on pienin, toteaa Järki lanta -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko.
Keväällä levitystä rajoittava tekijä on aika.
Riikon mukaan kannattaisikin miettiä, miten levitykselle otollista aikaa olisi mahdollista pidentää. Mahdollisia keinoja ovat muun muassa nurmialan lisääminen, oraslevitys tai etävarastojen rakentaminen.
”Esimerkiksi syysviljan kylvölannoitukseen voisi käyttää lantaa. Loppukesällä pohjamaat ovat kuivia ja olosuhteet levitykselle savimailla parhaimmillaan.”
Alkukesän oraslevityksessä säästytään tallaustappiolta, jos levityskaluston työleveys on sama kuin kasvinsuojeluruiskussa. Tällöin voidaan hyödyntää kahdessa työvaiheessa samoja ajouria.
Myös lietelannan levitysteknologioihin kannattaa tiloilla pohtia uusia vaihtoehtoja, Riiko huomauttaa.
”Esimerkiksi edelleen yleisen hajalevityksen ongelmana on typen haihtuminen.”
Ympäristötuessa tuettuna teknologiana on ollut lietelannan sijoitus. Se on Riikon mielestä hyvä esimerkki siitä, miten tukijärjestelmällä pystytään viemään hyviä käytäntöjä eteenpäin.
”Kun lietelannan sijoitus tuli tuettavaksi menetelmäksi 2007, Suomessa ei juuri ollut sen vaatimaa kalustoa. Tuki loi sille kysynnän ja nyt urakoitsijoita on jo lukuisia.”
Syöttöletkulevitys tuli Suomeen 1990-luvulla, mutta se ei ole vieläkään suuremmin yleistynyt. Riikon arvion mukaan syöttöletkulaitteistoja on edelleen Suomessa alle 10. Niistä kaksi on Järki lanta -hankkeessa mukana olevilla tiloilla.
Syöttöletkulevityksessä lantasäiliö on pellon reunassa. Traktorin perässä on vain kevyt levitysyksikkö. Lietelanta siirtyy letkua myöten lietesäiliöstä levittimeen.
Menetelmän etuna on Riikon mukaan tiivistymisen ehkäiseminen, kun painavaa lietevaunua ei tarvitse ajaa pellolla.
Syre-N-letkulevityksessä puolestaan typen haihtumista ehkäistään sekoittamalla lietelantaan levitysvaiheessa pieni määrä rikkihappoa.
Uudella EU-ohjelmakaudella maatilat voivat saada investointitukea lannan separointilaitteiden hankintakustannuksiin.
Järki lanta -hankkeessa selvitettiin mekaanisen ja painovoimaisen separoinnin toimivuutta ja ravinteiden jakautumista separoinnin tuloksena syntyviin jakeisiin.
Tavoitteena on, että separoinnissa valtaosa fosforista päätyy kiintojakeeseen. Saatava nestejae on helposti pumpattavaa, levitettävää ja imeytyvää.
”Erilaiset lietelannat käyttäytyvät kuitenkin hyvin eri tavalla mekaanisissa separointilaitteissa. Jotta separoinnilla pystytään tehostamaan ravinteiden käyttöä, täytyy myös syntyvien jakeiden ravinnepitoisuudet tutkia.”
Hankkeessa testattiin myös separoimalla saadun kuivajakeen kuivausta ja rakeistusta. Sen avulla saadut lannoiterakeet olisivat Riikon mukaan helposti ja edullisesti siirrettävissä pitkiäkin matkoja. Kasvinviljelytiloilla niitä voitaisiin levittää samoilla koneilla kuin keinolannoitteitakin.
Niissä on kuitenkin yksi merkittävä huono puoli. ”Hinta. Kuivaus on todella kallista.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
