
Hiljattain julkaistuissa kansallisissa ruokasuosituksissa siipikarjan lihan käyttöä halutaan vähentää ympäristösyistä.
Suosituksissa huomioidaan ruuan terveysvaikutusten lisäksi aiemmasta poiketen ruuantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutukset.
Kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen vähentää suomalaisen ruokavalion vaikutusta maailmanlaajuiseen lajikatoon eli lajien sukupuuttoon. Lajikatovaikutuksen tarkastelussa maankäyttöön keskittyvä arviointitapa on yleisin.
Erityisesti siipikarjalle syötetystä rehusoijasta syntyy luontokatoa Etelä-Amerikan sademetsissä, kun soijan viljelyala lisääntyy.
MT kysyi, kuinka paljon Atria ja HK Foods käyttävät tuontisoijaa nykyisessä siipikarjatuotannossa, ja jos, niin miksi?
Atrian soijankäyttö broilerinrehuissa on yhdeksän prosenttia kaikesta broilerin syömästä rehusta, kertoo Atria Suomen tutkimus- ja kehitysjohtaja Anu Saranpää.
Milloin tuontisoija pystytään korvaamaan jollain muulla proteiinilla, ja sitä kautta saamaan siipikarjan liha tuoreen ravintosuosituksen pannasta?
”Teemme koko ajan töitä sen eteen, että soijan käyttöä voidaan vähentää tai korvata kokonaan. Meillä on täysin soijaton ruokintakonsepti olemassa, mutta sen toteuttaminen suuressa mittakaavassa ei ole vielä täysin mahdollista.”
Suomalaisen siipikarjanlihan hiilijalanjälki on Saranpään mukaan parempien kasvatusolosuhteiden, ruokinnan ja antibioottivapauden johdosta jo nyt huomattavasti pienempi kuin kansainvälisen siipikarjanlihan.
Atrialaisen kanan hiilijalanjälki on 50 prosenttia kansainvälistä keskiarvoa pienempi.
Hiilijalanjäljen laskenta on toteutettu Envitecpolis oy:n ja atrialaisten perhetilojen kanssa. Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua.
”Soijan käyttöön liittyvä tilanne on Suomessa ja erityisesti Atrian ketjussa kansainvälistä tilannetta paljon parempi.” Anu Saranpää
”Suomalainen antibioottivapaa siipikarjanliha on vastuullinen ja maistuva proteiinin lähde. Sillä on hyviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, eikä siihen kohdistu terveysnäkökulmasta mitään käyttöä rajoittavaa.”
Siipikarjanlihan ympäristönäkökohtiin liittyvät suositukset pohjautuvat Pohjoismaisten ravitsemussuositusten yhteydessä hyödynnettyihin kansainvälisiin tutkimuksiin.
Nämä tutkimukset kuvaavat Saranpään mielestä huonosti suomalaisen tai pohjoismaisen ruoantuotannon nykytilaa.
”Esimerkiksi juuri tuohon soijan käyttöön liittyvä tilanne on Suomessa ja erityisesti Atrian ketjussa kansainvälistä tilannetta paljon parempi.”
”Toivomme, että seuraavalla kerralla, kun Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään, valmistaudutaan tähän paremmin myös ympäristötutkimusten näkökulmasta.”
HK Foodsin ruokaketjussa broilereiden ruokinnassa soijan osuutta on korvattu merkittävässä määrin kotimaisella herneellä.
HK Foodsin siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Toivola kommentoi MT:lle, että suurin osa yhtiön ruokaketjussa broilereiden kasvatukseen käytetystä rehusta on paikallisesti tuotettua viljaa.
”Siipikarjatuotannossa soijan osuus rehusta on noin 15 ‒20 prosenttia. Soijan tarve vaihtelee kotimaisen viljan vuosittaisten valkuaistasojen mukaan. Soijaa tarvitaan rehuissa jonkin verran täydentämään rehun valkuaiskoostumusta. Soijaa käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähemmän”, Toivola sanoo.
HK Foods käyttää ruokaketjussaan Suomessa vastuullisuussertifioitua soijaa.
”Olemme olleet vastuullisen soijan tuotantoa edistävän Round Table on Responsible Soy (RTRS) -järjestön jäsen vuodesta 2017.”
HK Foodsin ruokaketjussa broilereiden ruokinnassa soijan osuutta on korvattu merkittävässä määrin kotimaisella herneellä ja työtä sen eteen jatketaan Toivolan mukaan edelleen.
”Kiinnitämme lisäksi erityistä huomiota rehussa käytettävän viljan valkuaistasoon sekä hävikin pienentämiseen oikeanlaisella ruokinnalla ja hyvällä tekemisellä.”
Toivola näkee terveellisen ruokavalion peruspilarien rakentuvan monipuolisuudesta ja kohtuudesta.
”Me HK Foodsilla pyrimme kehittämään tuotteita, jotka maistuvat kuluttajille ja sopivat erilaisiin ruokahetkiin.”
Tiedostavalle kuluttajalle on Toivolan mukaan valinnan varaa yhtiön laajassa tuotevalikoimassa.
”Seuraamme jatkuvasti kuluttajakäyttäytymistä ja kehitämme valikoimamme muutosten pohjalta.”