Homemyrkky rehuviljassa sairastuttaa eläimet ja alentaa tuotoksia
Rehuviljoissa on havaittu tänä vuonna poikkeuksellisen paljon homemyrkkyjä. Niille ovat erityisen herkkiä yksimahaiset kotieläimet, kuten siat, kanat ja broilerit.Tilaajalle
Homemyrkkyjen saastuttaman viljan haitat ovat suurimmat lisääntymisikäisillä eläimillä ja nopean aineenvaihdunnan omaavalla siipikarjalla. Kuva: Markku Vuorikari, Johannes Tervo, koonnut: Aatu JaakkolaKasvukauden sääolot suosivat puna- ja muidenkin homeiden kasvua viljoissa. Osa homelajeista tuottaa ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia homemyrkkyjä eli mykotoksiineja.
Euroopan komissio on asettanut elintarvikkeeksi käytettävien viljojen mykotoksiinipitoisuuksille tarkat raja-arvot. Rehuviljojen homemyrkyille on annettu vain suositusrajat. Niitä kannattaa noudattaa, sillä homemyrkkyjä sisältävät rehut sairastuttavat eläimiä ja alentavat tuotoksia.
Yksimahaiset kotieläimet, kuten siat, kanat ja broilerit, ovat erityisen herkkiä homemyrkyille. Märehtijöillä ruuansulatuskanavan mikrobit poistavat osan homemyrkkyjen haitoista.
”Hometoksiinien saastuttaman viljan haitat ovat suurimmat lisääntymisikäisillä eläimillä ja nopean aineenvaihdunnan omaavalla siipikarjalla”, yliopistonlehtori Sini Perttilä Helsingin yliopistosta.
”Toksiinit vaikuttavat estrogeenihormoneihin ja aiheuttavat hedelmällisyysongelmia. Hometoksiinit alentavat vastustuskykyä ja altistavat sairauksille. Ripuli on myös yksi hometoksiinien oire.”
Toksiineja voi olla viljassa, vaikka siinä ei ole näkyvää hometta. Toisaalta homeisessa viljassa ei välttämättä ole toksiineja. Epäilyttävien rehuviljaerien mykotoksiinipitoisuudet olisi hyvä selvittää laboratorioanalyysein ennen käyttöä.
”Jos eläimen syönti vähenee, ovat hometoksiinien pitoisuudet korkeat ja haittoja on todennäköisesti jo ilmaantunut. Ongelmana analysoinnissa on se, että homeita ja mykotoksiineja esiintyy viljassa yleensä pesäkkeittäin. Analyysinäytteen otossa pitääkin olla huolellinen, jotta näyte edustaa koko viljaerää”, Perttilä sanoo.
Yleisimpiä viljan homemyrkkyjä ovat deoksinivalenoli (DON), zearalenoni (ZON), alfatoksiini sekä T-2- ja HT-2-toksiinit.
Euroopan komission suosituksen mukaan esimerkiksi DON-pitoisuus ei saisi ylittää rehuviljoissa kahdeksaa milligrammaa kilossa. Ihmisravinnossa raja on yksi milligramma kilossa, kauralla 1,75 milligrammaa kilossa.
Eurofins Viljavuuspalveluun on saapunut jo jonkin verran tämän vuoden näytteitä. Homemyrkkyjen saastuttamia eriä on havaittu enemmän kuin viime vuonna.
”Rehuksi tarkoitettujen viljojen korkeamman DON-toksiiniraja-arvon ylittäviä näytteitä on ollut tämän vuoden sadossa 14 prosenttia, kun viime vuonna rajan ylitti kolme prosenttia näytteistä. Zearalenonin raja-arvon ylittäviä näytteitä on ollut viisi prosenttia, kun viime vuonna niitä oli prosentti”, neuvonta-agrologi Virpi Saksa kertoo.
Hometoksiinianalyysejä tekevät Eurofinsin lisäksi muun muassa Suomen Viljava, NSL Lab ja viljaa ostavat yritykset.
”Homeista viljaa voi sekoittaa pieniä määriä puhtaan viljan joukkoon lihanaudoilla tai loppukasvatuksessa oleville lihasioilla.” Sini Perttilä
Jos analyysi kertoo korkeista mykotoksiinipitoisuuksista, ei viljaerä ole silti välttämättä käyttökelvoton.
”Rehuun voi sekoittaa homesieppareita, jotka sitovat homemyrkkyjä sellaiseen muotoon, että ne läpäisevät eläimen ruuansulatuskanavan imeytymättä elimistöön. Sieppareita käytetään säännöllisesti rehuteollisuudessa”, Sini Perttilä neuvoo.
”Homeista viljaa voi myös sekoittaa pieniä määriä puhtaan viljan joukkoon esimerkiksi lihanaudoilla tai loppukasvatuksessa oleville lihasioilla.”
Mikäli homemyrkkyjä on ehtinyt syntyä ennen viljan kuivatusta tai säilöntäkäsittelyä, toksiinit eivät enää häviä viljasta.
Lajittelu kuivauksen yhteydessä vähentää toksiineja, koska pienissä jyvissä niitä on eniten. Myös jyvien kuoriminen auttaa, koska toksiineja esiintyy eniten siementen kuoriosissa.
Hometoksiinien riskiä voi vähentää viljelyteknisin menetelmin, sillä homeet säilyvät pellolla kasvinjätteissä. Ilmasto & Luonto -projektipäällikkö Milla Välisalo Lantmännen Agrosta neuvoo turvautumaan perinteisiin keinoihin.
”Homeiden esiintyvyyden riskiä voi vähentää viljelykierrolla, kynnöllä, puhtaalla kylvösiemenellä ja tautiruiskutuksella kukinnan aikaan.”
Välisalo kertoo, että Lantmännen Agron vastaanottamissa näytteissä hometoksiinipitoisuudet ovat olleet viime vuoden tasolla, jolloin ne olivat myös korkeat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
