Erikoisen taudin uusi muoto leviää karjoissa Pohjoismaissa — Nämä oireet voivat olla merkki sinikielitaudista

Märehtijöitä sairastuttava sinikielitauti eli bluetongue (BTV) leviää Euroopassa huolestuttavaa tahtia.

Tanskassa virustauti on jo levinnyt jo lähes 200 tilalle. Vielä elokuussa uutisoitiin, kuinka Tanskasta löytyi sinikielitautia ensimmäistä ekrtaa sitten vuoden 2009 (MT 12.8.).

Asiasta tiedottaa Eläinten Terveys ETT ry.

Polttiaisten välityksellä leviävä virustauti soittaa hälytyskelloja myös muissa pohjoismaissa.

Viruksen uusi muoto, BTV-3-serotyyppi havaittiin ensimmäisen kerran Euroopassa syksyllä 2023.

Sen leviäminen on ollut nopeaa ja laajaa vuoden 2024 aikana.

Esimerkiksi Alankomaissa BTV-3 on levinnyt yli tuhannelle nautatilalle aiheuttaen tuotantotappioita: Tartunnan saaneissa karjoissa on maidontuotanto laskenut ja lehmien kuolleisuus kasvanut.

Naudalla tartunta voi olla oireeton, mutta yleistä on, että osa karjan eläimistä oireilee, ETT ry:stä kerrotaan.

Tyypillisiä oireita ovat maitotuotoksen lasku, kuume, ruokahaluttomuus, sierainten limakalvon punoitus ja haavaumat, sierainvuoto, ontuminen, turvotus ja punoitus sorkkarajassa, turvotus pään alueella, jaloissa sekä nivelissä, silmien punoitus ja silmävuoto, suun haavaumat, kuolaaminen sekä utareen tai vetimien verenpurkaumat ja haavaumat.

Virus voi myös siirtyä istukan läpi sikiöön ja aiheuttaa epämuodostumia ja abortteja.

Sinikielitauti itsessään voi johtaa kuolemaan. Suurin riski menehtyä tautiin on vastapoikineilla lehmillä.

Akuutin tautivaiheen jälkeen lehmiä on jouduttu lopettamaan vakavien jalkavaurioiden, kuten sorkan sarveisen irtoamisen vuoksi.

Lampaille vaarallinen sinikielitauti on saanut nimensä hapenpuutteesta johtuvasta kielen sinerryksestä. Arkistokuva. Kuva: Viestimedian arkisto

Lampailla sinikielitauti on vakavampi.

Oireet ovat samankaltaisia kuin naudoilla, mutta lampailla yleisemmin havaittu hengitysvaikeuksia aiheuttava keuhkopöhö lisää kuolleisuutta, joka voi olla katraassa jopa 75 prosenttia.

Sinikielitautia esiintyy erityisesti lämpiminä kuukausina, jolloin virusta levittävät polttiaiset ovat aktiivisia.

Tauti voi levitä myös sperman tai viruksella saastuneiden injektioneulojen välityksellä. Tauti ei tartu ihmiseen.

Rokottamalla voidaan vähentää taudin leviämistä ja vakavuutta, ETT ry:stä kerrotaan.

Edellisen epidemian aiheuttanutta Bluetongue-serotyyppiä 8 vastaan suunnatut rokotukset auttoivat pitämään epidemian kurissa. Nyt rokotusten teho serotyyppiin 3 on ollut vaihtelevaa.

Erityisesti BTV-3:lle kehitetty rokote on käytössä joissakin maissa, kuten Alankomaissa ja Belgiassa. Rokotus ei ole estänyt tartuntaa, mutta on lieventänyt oireita.

Karjan polttiaiskontakteja voidaan vähentää rajoittamalla laidunnusta erityisesti hämärän ja aamunkoiton aikaan, jolloin polttiaiset ovat aktiivisimmillaan.

Hyvä ilmanvaihto ja tuulettimien käyttö vähentävät polttiaisia navetoissa. Hyönteiskarkotteista ei ole hyötyä taudin ehkäisyssä.

Tauti voi levitä myös Suomeen, ETT ry:stä kerrotaan.

Voimakkaat tuulet voivat kuljettaa polttiaisia jopa satoja kilometrejä ja virus voi kulkeutua niiden mukana.

Sinikielitautiviruksen tuloa pakastesperman mukana ehkäistään lakisääteisillä määräyksillä ja tutkimuksilla alkuperämaassa.

Viranomaiset vaativat, että toistaiseksi jokainen Suomeen tuotu märehtijä tutkitaan taudin varata.

ETT suosittaa, ettei nautoja tuotaisi maista tai alueilta, joiden läheisyydessä on todettu sinikielitautia.

Mikäli havaitset sinikielitautiin sopivia oireita naudoissa tai pienemmissä märehtijöissä, ole välittömästi yhteydessä kunnaneläinlääkäriin.

Bluetongue on EU-lainsäädännön mukaan vastustettava eläintauti ja tällä hetkellä Suomella on sinikielitaudista vapaa asema.