Pankit kiistävät tilojen konkurssit – Etelä-Pohjanmaalla muutama tilakokonaisuus pakkohuutokaupataan vuodessa

Sekä Osuuspankin että Nordean mukaan maatilojen konkurssit eivät ole lisääntyneet.

"Muutama vuosi taaksepäin lainarästien määrä oli suurempi. Konkurssien määrässä ei ole piikkiä", maatalouden senioriasiantuntija Teppo Pöllänen Osuuspankista sanoo.

Maksuvalmiuksissa monet tilat ovat lujilla, Pöllänen myöntää.

"Nykyään osataan ennakoida paremmin. Varsin moni tila selviytyy rästeistä."

Nordealla konkurssitilat ovat yksittäisiä.

"Isossa kuvassa mitään aaltoa ei ole näköpiirissä", Nordean maatalousjohtaja Timo Kalliomäki sanoo.

Konkurssiin haettavilla tiloilla on ollut ongelmia jo pitkään.

"Jos tulee hetkellisiä ongelmia ja yritys on elinkelpoinen, pankki haluaa pitää maatilan hengissä", Kalliomäki sanoo.

Nordealla on noin 7 000 maatila-asiakasta.

Ulosottovirasto ei tilastoi ulosottoon tulevien maatilojen määriä.

Siitä ei ole koottua tietoa, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tilakokonaisuuksia tulee pakkohuutokauppaan muutamia kappaleita vuodessa ja määrä on lisääntynyt, kihlakunnanvouti Mikko Yliaho arvioi.

Maatilojen huono talous on alkanut näkyä parin viime vuoden aikana.

"Enemmän on sellaisia tiloja, joista myydään metsää tai peltoa. Ne käyvät kaupaksi ja niistä saadaan usein markkinahinta", Yliaho kertoo.

Maatilalle on eduksi, että siitä voidaan irrottaa osia erikseen myytäväksi. Pellon ja metsän kysyntä on hyvä, tilarakennusten huonompi. Vouti myös neuvottelee yrittäjän kanssa.

Joskus käy niin, että tilan pitäminen hiipuu kun kaikki osat on myyty. Viljelijä ei tee konkurssia, eikä velkaakaan välttämättä jää, mutta myös mahdollisuudet maatalouteen menevät.

Lue myös:

Tilojen talous kärjistymässä: Konkurssit lisääntyvät vauhdilla

ProAgriassa konkurssien lisääntymistä ei ole havaittu – tilanne on silti tasaisen huono

Maatiloilla lähes viisi miljardia euroa lainaa – OP: luottotappiot eivät ole lisääntyneet