Sammalta, järviruokoa, mädätettyä lantaa – mistä löytyisi turpeen veroinen kasvualusta kasvihuoneisiin?

Kasvuturpeen voi sanoa olevan kasvihuonetuotannolle elinehto. Sille ei ainakaan toistaiseksi löydy yhtä toimivaa ja edullista vaihtoehtoa.

Alan on kuitenkin pakko varautua siihen, että kasvuturpeen saatavuus heikkenee. Turpeen energiakäyttö on kovassa vastatuulessa, ja kasvuturve korjataan samoilta soilta.

Jos soita ei enää saa avata polttoturpeen nostoon, ei niiltä nouse kasvuturvettakaan.

”Monilla on niin kova kiire päästä turpeesta eroon, että realismi tahtoo unohtua”, Kauppapuutarhaliiton hanketyöntekijä Mari Kosonen sanoo.

”Ei turvetta voi kasvualustana vaihtaa johonkin muuhun yhtäkkiä, vaan tarvitaan pitkä siirtymäaika sekä paljon tutkimusta ja käytännön kokemusta.”

Hän toteaa, että taustalla kummittelee EU:n rahoitustaksonomia. ”Vaikka siitä ei ole päätetty vielä mitään.”

Luke Piikkiön kokeissa testataan useita kasvualustavaihtoehtoja. Kuva: Pasi Leino

Luonnonvarakeskus ja Kauppapuutarhaliitto tutkivat parhaillaan, mistä kasvuturpeelle saadaan, jos ei korvaajia, niin ainakin kavereita.

Yksi kokeista sijaitsee Luke Piikkiön kasvihuoneissa Kaarinassa. Siellä erilaisia alustoja kokeillaan kurkulla, tomaatilla ja pelargonilla.

Osa testattavista kasvualustoista on kaupallisessa tuotannossa, osa on sekoitettu varta vasten koetta varten. Yhdessä esimerkiksi on 75 prosenttia rahkasammalta ja 25 prosenttia mädätysjäännöstä, tutkija Juha Näkkilä kertoo.

Mädätysjäännös on peräisin Luke Maaningan navetasta, mistä lanta kulkee ensin bioreaktorin läpi ja sitten hygienisoidaan ja kuivataan.

Joissakin kokeiltavissa seoksissa on mukana puukuitua. Testattavana on myös järviruokopohjainen kasvualusta.

Turpeen vaihtoehdot eivät ole ongelmattomia.

"Kun kasvualusta vaihtuu, kastelu ja lannoitus menee ihan uusiksi”, Luke Piikkiön naapurissa kasvihuoneyritystä pyörittävä Tero Juntti kertoo. Hänenkin viljelmällään tehdään parhaillaan kasvualustakokeita.

Osa materiaaleista saattaa olla liian kevyitä – niihin istutettu kukka kaatuu. Toiset eivät oikein istu koneelliseen ruukutukseen, vaan holvaantuvat herkästi ruukun reunoille.

Salaatin istutusta varten kasvualustasta tehdään paperipotti, ja osalla niitä tekevistä koneista on ollut vaikeuksia katkaista seoksessa olevia puukuituja, Kosonen kertoo.

Ympäristöasiatkaan eivät ratkea kertaheitolla turpeesta luopumalla.

Rahkasammalta ei ole järkevää nostaa luonnontilaisilta soilta, joilla saattaa olla jopa harvinaisia lajeja, Näkkilä toteaa. Siihen tarkoitukseen sopivat pohjavesiolosuhteiltaan häiriintyneet suot, esimerkiksi ojitettujen turvesoiden reuna-alueet.

Tero Juntti toivoo, että turvetta saa käyttää kasvualustana jatkossakin. Kuva: Pasi Leino

Käytännön viljelyn kannalta kasvualustan hinta on yksi ratkaisevimmista asioista. Siihen tässä tutkimuksessa ei vielä paneuduta ollenkaan.

”Esimerkiksi sammalen korjuuseen on olemassa vähän laitteistoja, ja saanto vaihtelee”, Näkkilä kertoo. Sammalen ja myös puukuidun hinta tulee olemaan selvästi turvetta korkeampi, hän arvelee.

Järviruo’on luulisi olevan ehtymätön luonnonvara, mutta senkään hankinta ei ole ongelmatonta. Se on vesialueen haltijan omaisuutta, joten korjuuseen pitää saada lupa. Lisäksi korjuuaika on rajattu lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

Luken kurkkukokeissa tähän asti parhaiten on menestynyt seos, jossa on turvetta ja rahkasammalta. Heikoimman sadon on tuottanut puolet puukuitua ja puolet rahkasammalta sisältävä seos. Erot eivät tosin ole kovin suuret.

Tomaatilla paras tulos on saatu turve-puukuitu-rahkasammalseoksella. Tomaatille järviruoko vaikuttaa sopivan paremmin kuin kurkulle, Näkkilä kertoo.

Tero Juntin viljelmäkokeessa puukuidun ja sammalen tasaseos on tässä vaiheessa koetta toiminut kurkulla parhaiten.

”Ei näistä vaihtoehdoista tosin mikään ole osoittautunut mahdottomaksi”, Juntti sanoo. ”Vain järviruokoa emme ottaneet kokeiluun, koska sen kastelu- ja lannoitustarpeet ovat niin erilaiset ettei niitä voitu meillä ottaa teknisesti huomiooon.”

Juntti toivoo, että hyvin toimivaa kasvuturvetta ei tarvitsisi jatkossakaan hylätä kokonaan. Sitä olisi hyvä käyttää pohjana, johon muita materiaaleja lisätään.

Samaa sanoo Kosonen. ”Turve on helppo korvata osittain, mutta kokonaan korvaaminen on ihan toinen juttu.”

Juntti muistuttaa, että turpeen kasvihuonekäyttö on pientä. ”Siksi totaalinen turpeenkäyttökielto tuntuisi järjettömältä”.

Ja yllättävän vähällä kasvualustalla kasvit kasvavatkin.

Juntin puutarhalla todella pienistä, seitsemän litran kasvualustapusseista nousee kustakin neljä kurkuntainta, jotka loppuvaiheessa ovat kymmenen metriä pitkiä ja ovat tuottaneet parikymmentä kiloa kurkkua kukin.