Tutkijat: Suomalainen kaura leimataan turvemaiden päästöjen kautta perusteetta – tuotanto painottuu kivennäismaille
MT:n uutisen mukaan ruotsalainen Oatly ei käytä suomalaista kauraa, koska sen hiilipäästöt ovat muualla tuotettua kauraa kovemmat. Väitteen tueksi ei löydy Suomesta tutkimustietoa.Tilaajalle
Tutkijoiden mukaan Suomen elintarvikekaurasta vain pieni osa tuotetaan turvemailla. Kuva: Carolina HusuMT uutisoi keskiviikkona ruotsalaisen kaurajuomia valmistavan Oatlyn päätöksestä olla ostamatta suomalaista kauraa. Yrityksen mukaan päätöksen syynä on se, että Suomessa tuotetun kauran hiilipäästöt ovat muualla tuotettua kauraa kovemmat. Yritys haluaa välttää runsaampipäästöisillä turvemailla tuotettua kauraa.
Suomalaisen kauran päästöistä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa.
”Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeasemalla parhaillaan mitataan rehukauran kasvihuonekaasupäästöjä kivennäis- ja turvemaalla, mutta mittaukset ovat kesken”, kertoo erikoistutkija Maarit Liimatainen.
”Kyllä tällä uutisointitavalla leimataan suomalainen kaura hiilipäästöiltään muuta maailmaa suuremmaksi liian voimakkaasti.”
Suomen viljellystä peltoalasta turvemaata on noin 11 prosenttia. Tästä suurin osa on nurmella, muistuttaa tutkija Timo Lötjönen Luonnonvarakeskuksesta.
”Meillä ei ole tilastoitua tietoa siitä, kuinka suuri osa kaurasta tuotetaan turvepelloilla ja kuinka suuri osa kivennäismailla”, hän huomauttaa.
Satotilaston kaurasatotietoja ei myöskään voi eritellä elintarvike- ja rehukaurasatoon.
Varsinais-Suomessa tuotettiin Suomen maakunnista eniten kauraa eli noin 18 prosenttia kaurasadosta. Varsinais-Suomen pelloista vain yksi prosentti on turvepeltoja.
”Suuntaa antavasti voidaan kuitenkin sanoa, että Etelä-Suomessa on suhteessa enemmän elintarvikekauraa kuin rehukauraa. Ja koska turvemaita on enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, voidaan arvioida, että Suomen elintarvikekaurasta vain pieni osa tuotetaan turvemailla”, vahvistaa yliaktuaari Anneli Partala Lukesta.
Lötjönen arvioi elintarvikekäytön osuudeksi vähintään reilun kolmanneksen tuotetusta kaurasta.
”Kotimaan osalta käyttö on tilastoitu, mutta vientikauran osalta ei. Arviona voi sanoa, että vähintään 35 prosenttia tuotetusta kaurasta menee elintarvikekäyttöön”, Lötjönen sanoo.
Vaikka tarkkoja lukuja ei ole kootusti saatavilla, todennäköistä on, että turvepelloilla tuotetusta kaurasta suurin osa käytetään rehuna, sillä se ei täytä elintarvikekäyttöön vaadittuja kriteerejä.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että turvemailla kaurasato jää usein hehtolitrapainoltaan kevyeksi. Näin ollen se käytetään pääosin rehuksi”, Lötjönen summaa.
”Kyllä tällä uutisointitavalla leimataan suomalainen kaura hiilipäästöiltään muuta maailmaa suuremmaksi liian voimakkaasti”, Lötjönen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
