Olisi hyvä, jos elävien eläinten sijaan siirryttäisiin kuljettamaan lihaa ja ruhoja, Kati White sanoo. ”Lihanpalasten hyvinvoinnista ei niin tarvitse huolehtia.” Kuva: Jouni Porsanger
Teuraskuljetuksien yhdeksän tunnin rajaan ja pikkuvasikoiden kuljetuskieltoon halutaan Suomessa painaa jarrua — ”Toivotaan, ettei olisi rajaa”
Yhdeksän tunnin esitetty rajoitus teuraskuljetuksiin, pikkuvasikoiden kuljetuskielto ja pakkasraja voivat asettaa Suomen maataloustuotannolle haasteita.Tilaajalle
Vasikoiden kuljetukseen esitetty viiden viikon alaikäraja herättää MTK:ssa vastustusta. Välikasvattamot ovat maitotiloja erikoistuneempia vasikoiden hoitoon, perustelee MTK:n Jenni Kiilholma. ”Suomessa tilakoot ovat kasvaneet, eikä vasikoita pystytä lähtötilalla pitämään niin pitkään.” Kuva: Jarno MelaValtamerille juuttuneita laivoja, kuumia rekkoja ja pikkuvasikoiden rahtaamista pitkiä matkoja rajojen yli. Eläinten kuljetusolosuhteissa on Euroopan unionissa toivomisen varaa.
EU:ssa valmisteilla oleva eläinten kuljetusasetus pyrkii suitsimaan pitkiin kuljetuksiin liittyviä hyvinvointiongelmia.
Tavoitteena on myös lisätä elävien eläinten kuljetuksen sijaan lihan ja ruhojen kuljetusta.
Haasteena sääntöjen sorvaamisessa ovat kuitenkin eri maiden erilaiset olosuhteet.
Suomi valmistelee parhaillaan omaa kannanottoaan esitykseen. MTK on nostanut esityksestä useita haasteellisia kohtia.
Niistä ensimmäinen on asetuksessa esitetty kuljetuksen kesto, kertoo MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Jenni Kiilholma. Kuljetuksen keston yläraja on ehdotuksessa rajattu yhdeksään tuntiin.
Rajoitus todennäköisesti vähentäisi hyvin pitkiä kuljetusmatkoja. Nykyisellään kuljetusaikaa ei ole rajoitettu, jos taukoihin liittyvät ehdot täyttyvät.
Yhdeksän tunnin esitetty raja koskisi vain teuraskuljetuksia, ei esimerkiksi tilalta toiselle myytäviä eläimiä.
”Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kuljetusten keston rajoittaminen unionissa on välttämätöntä. Pääsääntönä kannatamme, etteivät ne saa ylittää yhdeksää tuntia”, Kiilholma toteaa.
”Mutta koska Suomi on harvaan asuttu maa, teuraskuljetuksissa noin 15 prosenttia naudakuljetuksista menee yhdeksän tunnin yli.”
Taustalla vaikuttaa myös se, että eläimiä haetaan usein usealta tilalta.
”Se, mitä halutaan korostaa on, että poikkeuksia on pakko tulla. Ruotsi on samaa mieltä.”
MTK:sta toivotaan pysyvää poikkeusta Suomen kaltaisille, harvaan asutuille alueille.
Suomessa on tiukat säännöt ja hyvin toimiva viranomaisvalvonta, hän painottaa.
Eteläisessä Euroopassa ovat yleisiä keräysasemat, joihin eläimet puretaan lepäämään kuljetusten välillä. Purku kuljetusten välissä tuo paitsi ylimääräistä stressiä, myös nostaa eläintautien ja vahingoittumisen riskiä, Kiilholma sanoo.
Suomen Eläinlääkäriliitto ehdottaa, että yhdeksän tunnin kuljetus saisi venyä enimmillään kahdella tunnilla, kertoo puheenjohtaja Mikko Turku.
”Se olisi liiton näkökulmasta kohtuullista. Ei mahdollisteta äärettömiä kuljetusaikoja, mutta kyetään rakentamaan tarkoituksenmukaisia eläinten keruureittejä.”
Suomen eläinsuojelu SEY:n kanta on, että jos yhdeksän tunnin aikarajaan laitetaan poikkeus, poikkeuksellekin pitää olla maksimiraja, kertoo toiminnanjohtaja Kati White.
Järjestö edistäisi myös mobiiliteurastamojen käyttöä.
Olisi paitsi eläinten myös ympäristön kannalta hyvä, jos unionissa kuljetettaisiin elävien eläinten sijaan ennemmin lihaa, White toteaa.
”Kaikkien maiden on tehtävä kompromisseja ja oltava valmiita mukauttamaan omaa toimintaansa, jotta eläinten hyvinvointi EU:n kokonaistasolla paranee.” Kati White
Toinen Suomelle haastava kohta esityksessä on kuljetuskielto alle viiden viikon ikäisille ja 50 kilon painoisille vasikoille.
Pikkuvasikoita kuljetetaan unionissa rutiininomaisesti. MT kertoi aiemmin esimerkin virolaiselta maitotilalta, josta kahden viikon ikäisiä sonnivasikoita rahdattiin Italiaan loppukasvatukseen.
”Rajoitus aiheuttaisi todella suuria haasteita suomalaiseen malliin”, Kiilholma kertoo.
Vasikat siirretään yleensä tiloilta välikasvattamoihin yli 10 vuorokauden, mutta alle neljän viikon iässä.
”Lähinnä toivotaan, ettei olisi rajaa. Jos vaaditaan joku raja, kolme viikkoa olisi jo parempi kuin viisi.”
SEY toivoo, ettei Suomi lähtisi hakemaan esitykseen heikennystä, koska se koskisi koko EU:n kuljetusrajoja, White muistuttaa.
”Kaikkien maiden on tehtävä kompromisseja ja oltava valmiita mukauttamaan omaa toimintaansa, jotta eläinten hyvinvointi EU:n kokonaistasolla paranee.”
Virolaiselta maitotilalta muutaman viikon ikäisiä sonnivasikoita kuljetetaan Italiaan saakka. Kuljetusasetuksesta tehdyssä esityksessä pikkuvasikoiden kuljetuksia halutaan rajoittaa, mutta Suomessa se voisi hankaloittaa vallitsevia käytäntöjä. ”Esitys perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviraston tieteelliseen selvitykseen. Pienillä vasikoilla immuniteetti ei ole kehittynyt ja kuljetus tuo enemmän stressiä. Rajoitukselle on hyvät perusteet”, Kati White sanoo. Kuva: Tuulikki ViiloAsetusehdotuksessa esitetään kuljetuksen pakkasrajaksi -5 asteen ulkolämpötilaa.
Ulkolämpötilan käyttäminen kuulostaa Kiilholman mukaan haastavalta mittarilta jo siksi, että lämpötila voi vaihdella ajon aikana.
”Suomessa on laadukas kalusto, lämmitys ja eristykset. Hellerajan ymmärrän, mutta siinäkin pitää katsoa kaluston laatua.”
Suomen Eläinlääkäriliitto nostaa esiin eläinlajikohtaiset erot.
”Meillä on kasvatuksessa nautoja, jotka ovat tottuneet olemaan ulkona. Toinen ryhmä ovat porot, kolmas rekikoirat”, Turku muistuttaa.
Jos esimerkiksi rekikoirien kohdalla asetukseen ehdotetaan optimaaliseksi kuljetuslämpötilaksi 20–30 astetta, se ei huomioi koirien hyvinvointia parhaalla tavalla, Turku toteaa.
”Merikuljetukset voivat olla tosi pitkiä. Vähän hämmentää, miksei niihin tullut rajoitusta.” Jenni Kiilholma
Eläinlääkäriliitto tarttui myös ehdotukseen eläinlääkäreistä seuraamassa eläinten kuljetuksia lastausta ja purkamista.
”Ajatuksena se on hyvä. Joissakin maissa on haasteita lastauksessa ja toki valvonta parantaa tilannetta”, Turku pohtii.
Eläinlääkäriliitossa ei kuitenkaan katsota tarkoituksenmukaiseksi, että eläinlääkäri olisi aina navetan nurkalla katsomassa yksittäisen naudan hakua.
On myös tärkeää varmistaa, että resursseja on lainsäädännön toteuttamisen kannalta riittävästi, Turku muistuttaa.
Vastuu eläimen hyvinvoinnista mukaanlukien kuljetuskuntoisuus on tilallisella ja kuljettajalla, Suomen Eläinlääkäriliitosta todetaan. ”Tähän vastuuseen eläinlääkärin paikallaolo ei tulisi muutosta, vaan hämärtäisi tilannetta.” Kuva: Kari SalonenTilavaatimukseen esitetyt muutokset estäisivät nautojen kaksikerroskuljetukset, Kiilholma sanoo. Teollisuus on arvioinut, että säädös tuplaisi kuljetukset ja rahalliset kustannukset.
Merikuljetuksiin taas on toivottu ehdotusta tiukempia rajoituksia. Tällä hetkellä kestoa ei ole rajoitettu.
Esimerkiksi kansalaisjärjestö Eurogroup for Animals moittii asetusehdotusta merikuljetuksiin liittyvän sääntelyn puutteesta.
”Merikuljetukset voivat olla tosi pitkiä. Vähän hämmentää, miksei niihin tullut rajoitusta”, Kiilholma pohtii. ”Voi kenties olla, että sellainen tulee myöhemmin.”
Eläinlääkäriliiton mielestä merikuljetuksiin tulisi yhdenmukaisesti määritellä enimmäisaika.
- Osaston luetuimmat
