Virolaisten maitotilojen kasvun karu kääntöpuoli: pieniä sonnivasikoita rahdataan Etelä-Eurooppaan asti

Suomalaisittain näky on tavallinen: Ternivasikoita puretaan kyydistä kouvolalaiselle välikasvattamolle.

Maitotilojen sonnivasikoille on ruokaketjussamme käyttöä. Valtaosa syömästämme naudanlihasta on peräisin maitotiloilla syntyneistä vasikoista.

Toisin on esimerkiksi Baltiassa. Suomesta tutut välikasvattamot puuttuvat Virosta lähes täysin.

Vasikoita voidaan kuljettaa maasta toiseen, jopa tuhansia kilometrejä.

Eläinten pitkät kuljetusmatkat maiden rajojen yli ja niihin liittyvät hyvinvointiongelmat ovat nousseet Euroopassa kiivaan keskustelun aiheeksi.

Pitkiin kuljetuksiin halutaan puuttua uudella kuljetusasetuksella, josta EU:n komissio on hiljattain antanut ehdotuksensa.

Asetus voi kuitenkin vaikuttaa myös siihen, miten Suomessa eläimiä kasvatetaan ja kuljetetaan.

Virossa maitotilat kasvavat vauhdilla. Ja jokaisen lehmän on saatava vasikka, jotta maitoa voidaan tuottaa.

Holstein-lehmien mustavalkoinen rivistö pyörii hitaasti karusellilypsyasemalla. Täällä maitotilalla Viljandissa lypsäviä on jopa 1 700.

Suomessa maitotiloilla syntyviä sonnivasikoita ei kuljeteta ulkomaille, vaan ne jatkavat elämäänsä kotimaisissa välikasvattamoissa. Ryhmä vasikoita saapui kouvolalaiselle tilalle tiistaina. Kuva: Jarno Mela

Tilan käytännöistä huokuu moderni tehokkuusajattelu. Maitotilan omistaa Viron varakkaimpiin kuuluva Kunmanin liikemiessuku.

Liukuovien takaa paljastuu siisti vasikkakarsinoiden rivi. Täältä sonnivasikat lähtevät pitkälle matkalle noin kahden viikon iässä. Osa vasikoista kuljetetaan Italiaan saakka.

Virossa maitotiloilla syntyvistä ternivasikoista 42,1 prosenttia kuljetetaan pitkä, yli kahdeksan tunnin matka maan rajojen yli, selviää EU:n komission viime vuonna julkaistusta raportista.

Yksi vaihtoehto on myös lopettaa sonnivasikat suoraan tilalle.

Hallit tyhjennetään ja desinfioidaan jokaisen vasikkaerän välissä. Kuva: Tuulikki Viilo

Noin 1 650 lypsävän maitotilalla Pärnussa sijaitsevalla maitotilalla sonnit lopetetaan pian syntymän jälkeen, ennen ternimaidon juottoa.

Eläinten kuljetusta koskeva asetus voisi toteutuessaan muuttaa käytäntöjä sekä meillä että Virossa.

EU:n komissio antoi torstaina ehdotuksensa uudesta kuljetusasetuksesta. Siinä eläinten kokonaiskuljetusaikaa halutaan rajata yhdeksään tuntiin.

Nykyisellään maksimiaikoja kuljetuksille ei ole.

”Eläimiä saa kuljetella hamaan tappiin saakka, kunhan tietyin väliajoin pysähdyt, juotat, syötät ja pidät tauon”, tiivistää Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi.

Kuljetus on aina stressi, on se sitten pitkä tai lyhyt, Raussi sanoo. Stressiä voi aiheuttaa niin käsittely, lastaus kuin ryhmittelykin vieraiden eläinten kanssa.

Baltian tilanteesta on syytä olla huolissaan, Raussi pohtii.

”Olemme kuulleet Baltian hyvinvointikeskuksen kollegoilta, että eläimiä kuljetetaan Turkkiin ja Lähi-itään saakka.”

Yleisesti ottaen kuljetusasetus ehdotus parantaa eläinten hyvinvointia eri jäsenmaissa, sanoo MTK:n Brysselin toimiston EU-asiantuntija Jussi Savander. "Suomessa kuljetusmatkat ovat kohtuullisia ja tapahtuvat maan sisällä”, Savander sanoo.

”Asetusehdotuksen yksityiskohdat vaativat perehtymistä ja muun muassa nuorten eläinten kuljetusiät tulevat herättämään keskustelua."

Vuosittain unionissa kuljetetaan noin 1,4 miljoonaa vasikkaa jäsenmaiden rajojen yli, selviää viime vuonna julkaistusta raportista.

Kuljetuksista 42 prosenttia oli pitkiä, yli kahdeksan tunnin matkoja. Vientimaista merkittävimpiä ovat Espanja, Hollanti ja Italia.

Eläinten hyvinvoinnin uudistus sisältää lisäksi ehdotukset kissojen ja koirien hyvinvointiin liittyen, kertoo Savander.

"Uudistusta on toivottu pitkään ja sitä on valmisteltu huolella. Kuluttajat ovat vaatineet muutosta ja EU reagoi."