
Toronton maatalousmessuilla vastaan kävelevien ihmisten kirjo on silmiinpistävä.
Naisten vessassa koululuokkaan kuuluva tyttöjoukko peilailee ja muutama asettelee hijabiaan paremmin päähän.
Kaupungin asukkaista liki puolet on ensimmäisen polven maahanmuuttajia.
Kanadassa väkiluku on kasvanut viime vuodet vuosittain noin miljoonalla ihmisellä. Samalla syntyvyys laahaa ennätysalhaisissa lukemissa.
Kasvua selittää siis lähinnä maahanmuutto. Sillä on vaikutuksensa maataloussektoriin. Jokaisen tulijan on syötävä, joka päivä.
Talous tunnutaan toisinaan ajattelevan kakkuna, josta siivut kuuluvat ensisijaisesti maan syntyperäisille kansalaisille. Mutta mitä vähemmän väkeä, sitä pienempi kakku tarvitaan.
Tilanteessa, jossa globaalit vientimarkkinat ovat arvaamattomassa tilassa, kotimaisen kysynnän rooli korostuu. Kanadassa haasteena ovat niin Yhdysvaltain kuin Kiinankin asettamat tullit.
Haastattelemistani tuottajista useampi nostaa esiin kasvaneen kotimaisen kysynnän vaikutukset. Kireästä vientitilanteesta huolimatta maidontuotanto kohosi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Munissa kysyntä ylittää tarjonnan ja Ontarioonkin kasvihuoneita nousee jatkuvasti lisää.
Elintarvikealan yrittäjistä yli puolet oli vuonna 2021 maahanmuuttajia.
Maahanmuutto ei ole täälläkään kysymyksenä yksioikoinen.
Vuosi 2024 oli ensimmäinen sitten vuoden 2000, jolloin kanadalaiset äänestivät tulijoita olevan liikaa. Sittemmin säädöksiä on Kanadassa kiristetty ja soraäänet ovat kärjistyneet mielenosoituksiksi.
Mikä on lopulta kotimaisen kysynnän tulevaisuus maissa, joissa syntyvyys sakkaa, mutta ovet on pantu mahdollisimman säppiin maahantulijoilta?
Siinä voi piisata jo pienempikin kakku.