Kevätviljojen massiivinen jälkiversonta lisää kuluja mutta ei satoa

Kuluva kesä on ollut kuin ilmastonmuutoksen käsikirjasta, on hypitty ääri-ilmiöstä toiseen ja se näkyy nyt pelloilla, toteaa professori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta.

Ensin oli kosteaa ja viileää, sitten helteistä ja kuivaa ja hellejakso osui vielä mahdollisimman hankalaan kohtaan viljojen kehityksessä. Heinäkuu oli taas viileä ja sateinen ja elokuussa on saatu taas helteitä.

Kun kesää katsotaan joskus myöhemmin, se saattaa näyttää aika tyypilliseltä keskilämpötilojen ja sateiden suhteen. Ääriolot sulautuvat keskiarvoihin.

"Tuntuu pahalta sanoa, mutta kesä on ollut satotappioiden tutkimisen suhteen ihanteellinen. Luke ryhtyi keväällä keräämään tietoja satotappiopelloista osana satojen kaukokartoitusta satelliiteista ja aineistoa on kertynyt poikkeuksellisen runsaasti."

"Kaikenlaisista satotappiota on tullut vastaan, on kärsitty märkyydestä, kuivuudesta ja helteestä, kasvitaudeistakin."

Peltonen-Sainio ei ihmettele poikkeuksellisen hankalaa jälkiversontatilannetta. Kasvit pyrkivät sopeutumaan ja takaamaan seuraavan sadon edellytykset. Kun pääverson sato jää pieneksi, sivuversoilla yritetään kompensoida sitä.

Peltonen-Sainio kiersi viikonloppuna Lahden seudulla ja tiistaina Hämeen länsiosissa. Lahden seudulla on valtava määrä kevätvehnäpeltoja, joissa pääverso on kuihtunut, osin pakkotuleentunut ja tyveltä on lähtenyt sivuversoja.

Vehnällä sato muodostuu pääversosta ja sivuversoista vain vähän. Nytkin sivuversojen tähkät olivat olemattoman lyhyitä.

Ohralla tilanne on toinen, sillä se versoo herkästi ja kasvattaa luonnostaan sivuversoja. Merkittävää sadonlisää niistäkään ei liene luvassa.

Kauraa oli vähän Lahden suunnalla eikä jälkiversontaa juuri näkynyt. Kaurakin kasvattaa sivuversoja, jos pääsato jää niukaksi, mutta sadon määrään niillä ei juuri ole vaikutusta.

Milloin jälkiversonnasta kärsivä pelto pitäisi puida?

Siihen ei ole yleispätevää vastausta, Peltonen-Sainio pohtii.

Odottaminen saattaa valmistaa jälkiversojen jyvät, mutta korjuuriskit kasvavat korjuun myöhästyessä ja vaarana on, että pääsato kärsii.

Toisaalta pystytäänkö jälkiversonnan viherryttämiä peltoja puimaan, kun pääversojen sato valmistuu? Vaikea korjuukausi tästä on joka tapauksessa tulossa, Peltonen-Sainio toteaa.

Peltonen-Sainion mukaan kesä on ollut sään ääri-ilmiöiden sävyttämä, mutta se tuskin jää viimeiseksi. Päinvastoin, ilmaston lämpenemisen ennustetaan lisäävän juuri tämän tyyppisiä kesäsäitä, pitkiä helteitä, kovaa kuivuutta ja taas sadejaksoja.