
Suomen maatalouden kannattavuus on valahtamassa EU:n heikoimmaksi, sanoo johtava tutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Lukessa on laskettu kaikille EU-jäsenmaille maatalouden kannattavuuskertoimet ja ne löytyvät verkosta Luken Taloustohtori-palvelusta.
Laskelmat yltävät nyt vuoteen 2024 eli aivan viimeisistä käänteistä ei ole vielä virallista tietoa.
Laskelmien mukaan Suomessa maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin vuonna 2024 oli 0,21. Se tarkoittaa, että viljelijäperhe saa ainoastaan 21 prosenttia tavoitteenaan olevasta palkastaan sekä oman pääoman korkovaatimuksestaan.
Jos kerroin olisi tasan yksi, tavoitteet täyttyisivät.
Kaikkien EU-maiden maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin vuonna 2024 oli 0,82. Korkeimmat, yli 1,80 kertoimet, ovat Kyproksella ja Unkarilla. Yli yhden kerroin menee vuonna 2024 myös Italiassa, Belgiassa, Espanjassa ja Portugalissa.
Ruotsissa menee paremmin kuin Suomessa, mutta länsinaapuri on silti kannattavuudessa häntäpäässä kertoimella 0,41.
Virossa tilanne on Suomenkaltainen ja kerroin 0,23. Isoissa maissa, Ranskassa ja Saksassa, kertoimet ovat lähellä EU:n keskiarvoa.
”Kannattavuuseroihin EU-maiden välillä vaikuttaa hyvin moni asia”, Latukka toteaa.
Yksi syy on esimerkiksi, että eri maissa tuotanto painottuu eri tuotteisiin. Etelä-Euroopassa tuotetaan esimerkiksi enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin pohjoisessa.
Luken EU-laskelmissa viljelijäperheen oman työn hintana on pidetty kyseisessä jäsenmaassa maataloustyöntekijöille maksettua palkkaa. Siitä puuttuu kuitenkin osa palkan lisäkuluista, jotka ovat mukana kansallisissa tuloksissa.
Oma pääoma on hinnoiteltu EU-laskelmissa suoraan vieraan pääoman korkoprosentin mukaan. Siitä puuttuu kansallisissa laskelmissa huomioidut yrityskohtaiset riskipreemiot.
Siten EU-laskelman Suomen kannattavuuskerroin (0,21) on korkeampi kuin Luken tekemien kansallisten laskelmien tulos 0,14.
Vaikka kansallinen laskelma antaa vielä heikomman tuloksen kannattavuudesta, on Suomen maatalouden kannattavuuskerroin EU-laskelmassakin EU-maiden matalin, Latukka sanoo.
”Tilanne on kyllä huolestuttava.”
Vuodelle 2024 lasketut Suomen tulokset edustavat noin 23 500 suurimman tilan tuloksia, kun vuoden 2023 laskelmat edustivat noin 32 000 suurimman tilan tuloksia. Vuonna 2023 mukana oli siis myös tilakooltaan pienempiä tiloja kuin vuonna 2024.
”Silti tulokset olivat aiempina vuosina parempia. Vuonna 2023 kannattavuuskerroin oli Suomessa 0,32 ja vuonna 2022 se oli 1,02.
Vuonna 2022 Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Tuolloin epävarmuus ja hintojen heilunta oli suurta ja ajoittain pelättiin maatilojen todella pahaa talouskriisiä.
Jälkikäteen on nähty, että vuosi 2022 oli lopulta taloudellisesti poikkeuksellisen hyvä Suomessa ja muissakin EU-maissa. Siihen osaltaan vaikutti maataloudelle maksetut kriisituet.
”Huippuvuonna 2022 kannattavuuskerroin jopa ylitti ykkösen eli maatalousyrittäjä sai työlleen saman korvauksen kuin maatalouden palkkatyöntekijä sekä omalle pääomalleen käyvän, riskien mukaisen koron”, Latukka toteaa.
EU-maiden maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 1,31 vuonna 2022.
Luken alustavissa kansallisissa laskelmissa vuodelle 2025 Suomen maatilojen kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,28. Se olisi siis hieman parempi kuin vuonna 2024, mutta edelleen kaukana tavoitteista.
Tulokset tarkentuvat syksyn aikana. Eri tuotantosuuntien välillä on isojakin eroja kannattavuudessa.
”Tilakohtainen kannattavuus on eriytynyt voimakkaasti, ja erot tilojen sekä tuotantosuuntien välillä ovat kasvaneet.”
Suomen maatalouden taloudellinen kehitys on pitkällä aikavälillä ollut heikkoa, todetaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tänä vuonna tekemässä Maatalouden taloudellinen tilannekuva -raportissa.
”Toimintaympäristön nopeat muutokset, kustannuskriisit ja geopoliittiset shokit ovat korostaneet alan rakenteellisia ongelmia. Maatalousyrittäjät ovat muita elintarvikeketjun toimijoita alttiimpia kansainvälisiltä markkinoilta tuleville muutoksille”, raportissa sanotaan.
”Maatalouden tulokehitys on jäänyt jälkeen kustannusten noususta, eikä markkinaehtoinen tuotto useimmilla tuotantosuunnilla kata täysimääräisesti työn ja pääoman kustannuksia. Kannattavuuden kokonaiskuvaa on leimannut niukka taloudellinen liikkumavara.”
”Tilakohtainen kannattavuus on eriytynyt voimakkaasti, ja erot tilojen sekä tuotantosuuntien välillä ovat kasvaneet”, PTT:n raportissa todetaan.