
Kasvinsuojelu ja kasvualustat. Siinä ratkaistavia tulevaisuuden haasteita, jos leipänsä halajaa saada kasvihuoneista.
Lämpimien jaksojen yleistyessä kasvinsuojeluun liittyvät riskit kasvavat. Samaan aikaan sallittujen kasvinsuojeluaineiden valikoima on kapenemassa.
”Biologinen torjunta ei kerkeä kesäkukkiin mukaan kaikessa. Se on varmasti tulevaisuudessa haaste enemmän kuin tänä päivänä”, kauppapuutarhuri Harri Kohvakka ounastelee.
Melkoinen pähkinä on myös kasvuturpeesta luopuminen. Katajakankaan puutarha on uusien kasvualustojen testaamisessa etunenässä.
Turvetta korvataan muilla komponenteilla, kuten puukuidulla ja rahkasammalella.
Jos turvetta saa käyttää osakomponenttina, tilanne ei ole mahdottoman haasteellinen, Kohvakka kuvailee.
”Jos sitä ei saa käyttää yhtään, haasteelliselta tuntuu. Moni uusista materiaaleista ei ole vedenpidätyskyvyltään samalla tasolla.”
Kukkatarhalla kastelutekniikoita on käytössä useita erilaisia, mikä korostaa vedenpidätyskyvyn merkitystä.
”Kasvualusta nousee isoon rooliin kastelun kannalta.”
”Kasvualustoissa on jo päästy vähentämään turpeen osuutta niin, että enää puolet on rahkaturvetta.”
Toistaiseksi rahkaturve jyrää myös kesäkukkien luvatussa maassa, Hollannissa.
Ilmassa näkyy kuitenkin merkkejä muutoksesta: Turvetta on Hollannissa korvattu kookoskuidulla. Englanti pyrkii kokonaan pois kasvuturpeesta.
Norjassa turpeen käyttöön on jouduttu palaamaan jossakin määrin, Kohvakka sanoo.
Kookoskaan ei ole ongelmaton. Sen tuotanto kuluttaa muun muassa paljon makeaa vettä.
”On helppo kieltää, jos ei ole siinä asemassa, jossa kiellon negatiiviset vaikutukset joutuu kohtaamaan.”
Ongelmatonta vaihtoehtoa ei ole, Kohvakka summaa.
”Ihmisen toiminta aiheuttaa vääjäämättä päästöjä. On helppo kieltää, jos ei ole siinä asemassa, jossa kiellon negatiiviset vaikutukset joutuu kohtaamaan. On mietittävä, miten ongelmat ratkotaan järkevästi”, hän pohtii.
”Kasvualustoissa on jo päästy vähentämään turpeen osuutta niin, että enää puolet on rahkaturvetta.”