• Uusi vaatimus viljelijöille: Näin onnistuu ympäristösuunnitelman täyttö MT:n toimittajilta

    Verkkotyökalu herättää monta kysymystä. Edes se, kuinka monelle lohkolle suunnitelma on tehtävä, ei ole varmaa.
    Tilaajalle
    Ympäristösuunnitelmassa ehdotetaan monia eri luonnon hoitotoimenpiteitä, kuten laidunnusta.
    Ympäristösuunnitelmassa ehdotetaan monia eri luonnon hoitotoimenpiteitä, kuten laidunnusta.  Kuva: Timo Villanen, Hannele Koukkari, Kai Tirkkonen, koonnut: Aatu Jaakkola
    Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet
    26.3.202604:00
    Terhi Pape-Mustonen

    Ympäristösitoumuksen vuonna 2023 tehneillä viljelijöillä on tänä keväänä edessään aivan uusi tehtävä: tilan ilmasto- ja ympäristösuunnitelman täyttö. Vaatimus liittyy kansallisiin viljelijätukien vaatimuksiin ja suunnitelmapohjan on toteuttanut maa- ja metsätalousministeriö.

    MT:n viljelijätoimittajat Heli Lehtelä ja Juhani Reku perehtyivät suunnitelman tekoon yhdessä. Täyttö alkaa lohkotietojen hakemisella.

    Seuraavaksi kysytään viljelijän kiinnostuksen kohteita ja käytettävissä olevia resursseja.

    Lehtelää ja Rekua mietityttää, kuinka monta kiinnostuksenkohdetta suunnitelmasta kannattaa valita. Jos kiinnostus velvoittaa myöhemmin toimenpiteisiin, niistä muodostuu kallis ja raskas lisätyö.

    Entä käytettävissä olevat resurssit, paljonko niitä pitäisi olla? Työaika on erityisesti kasvukauden aikana tiukoilla.

    ”Kun mietitään esimerkiksi mahdollisuutta investoida luonnon monimuotoisuutta ja/tai vesiensuojelua edistäviin toimenpiteisiin, niin millä rahalla näillä katteilla?”, Lehtelä pohtii.

    0:00
    0:00

    Vaikka lohkojen nimet ja koot siirtyvät järjestelmään, niiden ominaisuuksia sieltä ei löydy. Viljelijän on itse ilmoitettava, onko lohko kenties kalteva tai jyrkkä, rajautuuko se vesistöön tai onko se turvemaata.

    ”Vipu-palvelun kartoissahan on ne tiedot jokaisesta lohkosta. Minkähän takia niitä ei ole tuotu tänne?”, Reku ihmettelee.

    Lomakkeelle tulevat myös vuokrapellot.

    ”Niiden osalta ei tietenkään voi luvata, että kävisi esimerkiksi raivaamassa viereistä metsää”, Reku huomauttaa. Myös monia muita ympäristönsuojelutoimia on vaikea tehdä näillä lohkoilla maanomistajan kanssa neuvottelematta.

    ”Enhän minä voi valita niittypeltoa, jos en tiedä, mikä se niittypelto on ja miten tukijärjestelmä siihen suhtautuu.”

    Juhani Reku

    Lohkojen saamat suositukset ovat samoja tilanteesta riippumatta. Vaikka suunnitelman täyttäjillä ei ole laiduntavia eläimiä, heille suositellaan silti lohkojen laidunnusta. Lisäksi lohkoille suositellaan esimerkiksi pientareiden levennystä, vaikka liian leveät pientareet voivat johtaa maataloustukien menetykseen viljelyalan jäädessä liian pieneksi.

    Ympäristösuunnitelmassa käytetään myös termiä ”niittypelto”, joka ei ole tukiehtojen mukainen termi.

    ”Mikäli kasvustosta halutaan niittymäinen, hoidon pääperiaatteet ovat muokkaamattomuus, lannoittamattomuus ja niittoajankohtien suunnitelmallinen määrittely”, Reku lukee kuvausta.

    ”Mutta eihän se silloin voi olla maataloustuotantoa.”

    ”Ei. Silloin se ei luultavasti ole maatalousmaata enää”, Lehtelä vahvistaa.

    ”Tässä tullaan siihen, että enhän minä voi valita niittypeltoa, jos en tiedä, mikä se niittypelto on ja miten tukijärjestelmä siihen suhtautuu”, Reku miettii.

    ”Mitä siitä seuraa, jos sitoudut semmoiseen?”, Lehtelä ihmettelee.

    Lisää aiheesta
    • Imatralainen Pekka Kärkäs on luomuviljelijänä haaveidensa ammatissa. Tukimenetyksen jälkeen tunteet ovat ristiriitaiset, sillä viljelyn lopettaminen tuntuisi helpotukselta.

      Politiikka | Kuvavirhe vei luomutilalta koko vuoden tuet – menetys lähes 70 000 euroa

      Tilaajalle

    Monet ympäristösuunnitelman asiat ovat Rekulle ja Lehtelälle itsestään selvyyksiä, kuten lintujen pesien suojelu kevättöiden yhteydessä. Myös kerääjäkasvit, maan tiivistymisen ehkäisy ja uudistava viljely ovat jo käytössä.

    ”Hyvinvoiva maa antaa myös parhaan sadon”, Lehtelä painottaa.

    0:00
    0:00

    Ympäristösuunnitelman ehdotukset eivät ota lainkaan muita kestävyyskriteerejä, kuten taloudellista tai sosiaalista kestävyyttä. Hyvällä viljelymaalle kahdeksan hehtaarin lohkolle ehdotetaan luonnonhoitonurmea, mikä ei ruuantuotannon kannalta järkevää.

    ”Tietenkin se voi olla taloudellisesti järkevää, sillä markkinariskiä ei ole”, Reku naurahtaa.

    Joillekin alueille ehdotetaan kipsikäsittelyä, mutta se ei esimerkiksi Rekun alueella ole sallittua läheisen joen erityispiirteiden vuoksi.

    Tunnin aktiivisen keskustelun ja klikkailun jälkeen ympäristösuunnitelma on saatu tehtyä osalle lohkoista. Viljelijätoimittajat arvioivat, että loppuun menee ainakin toinen tunti.

    ”Yhdessä on kiva ihmetellä.”

    Heli Lehtelä

    Se, kuinka monelle lohkolle suunnitelma on tehtävä, on epäselvää. Ruokaviraston ohjeissa sanotaan, että suunnitelma on tehtävä kaikille. Sen sijaan kuntien maatalousneuvojat ovat kertoneet, että yhdellekin lohkolle tehty suunnitelma riittää.

    Lopussa ohjelma tekee suunnitelmasta yhteenvedon. Se ei kuitenkaan kerro suunniteltujen toimien monimuotoisuusvaikutuksista, hiilensidonnasta tai vesistövaikutuksista vaan pelkästään eri toimenpiteiden hehtaarimäärät.

    Suunnitelman täyttäneet Reku ja Lehtelä pitävät sen asioita kiinnostavina, mutta edelleen mietityttää, miten sitä tulevaisuudessa käytetään. Asian pähkäily porukassa on kuitenkin hauskempaa, helpompaa ja antoisampaa kuin yksin.

    ”Yhdessä on kiva ihmetellä. Vaikeita termejä pohtiessa yksin tuntuu usein siltä, että kaikki muut tietävät, mitä se tarkoittaa. Tässä paljastuu, että eivät muutkaan tiedä.”

    0:00
    0:00

    Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Johanna Auer on vastannut ministeriössä ympäristösuunnitelmasta. Hän kertoo, että Vipu-tietojen siirtäminen suunnitelman pohjaksi olisi vaatinut enemmän aikaa ja rahaa kuin mikä nyt oli mahdollista.

    ”Ympäristösuunnitelman tekemisen tavoitteena on, että viljelijä käyttää hetken sen pohtimiseen, millaiset toimenpiteet eri lohkoille sopisivat. Tätä ei ehkä muuten tule jokapäiväisen työn ohessa tehtyä.”

    Ilmasto- ja ympäristösuunnitelmaa varten toteutettu verkkopalvelu pohjautuu ProAgria Pohjois-Suomi ry:n Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa tuottamaan Ympäristökioski -sovellukseen.

    Lisäksi verkkopalvelussa on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Elävä Itämeri Säätiön (BSAG) kehittämää LumoVesi-työkalua, joka toteutettiin osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa LumoVesi-hanketta vuosina 2018-2021.

    ”Jos suunnitelma olisi velvoittava, sen pitäisi pohjautua Vipu-tietoihin ja olla yhteensopiva tukiehtojen kanssa”, Auer pohtii.

    Lohkojen määrän osalta ministeriö oli ajatellut, että suunnitelma olisi tilakohtainen.

    ”Mutta toimeenpanossa määritellään tarkemmin, mikä on suunnitelmalle se hyväksyttävä taso.”

    Lisää aiheesta
    • Vuonna 2024 maatalousyrittäjistä 42 prosenttia kerrytti eläkettä myel-työtulon lisäksi palkkatöistä.

      Maatalousyrittäjät | Maatalousyrittäjyys ei ole enää viljelijän ainoa eläkkeen lähde

      Tilaajalle
    • Maidontuottaja Sari Teerioja avaa maatilojen tarkastuksiin viljelijän näkökulmasta liittyviä kipupisteitä. Kuvassa tyttären kasvattihevonen Viktor.

      Maidontuotanto | Tätä mieltä maitotilallinen on tarkastajien haalarikameroista

      Tilaajalle
    • Anne-Mari Tarkkio viljelee maata ja työskentelee tubettajana kotiseudullaan Satakunnassa.

      Radio ja TV | Suomen kuuluisin maanviljelijä kilpailee Farmissa: ”Heinäpellolla työskentelyyn verrattuna nykymaatalous on lasten leikkiä”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ympäristösuunnitelma
    maatalous
    viljelijät
    ympäristönsuojelu
    Maa- ja metsätalousministeriö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle