Lannan vetoletkulevityksen plussat ja miinukset – forssalainen sikatilallinen pohtii etäsäiliöiden rakentamista

Humppilan lasikeskuksen pihamaalla, valtatie kakkosen varrella, tuoksahtaa vienosti lanta. Tuoksun lähde selviää kilometrin päästä. Lantarekat pöllyttävät peltotietä ja multaimella varustettu traktori vetää isolla aukealla pitkää siivua. Vetoletkulevitystä näkee harvoin, joten poiketaanpa jututtamaan yrittäjää.

Merikontista rakennetun lantasäiliön ääreltä löytyy forssalainen sikatalousyrittäjä Janne Mattila.

”Olen levittänyt sianlantaa vetoletkulla kuusi vuotta. Tämä on meidän tarpeisiimme paras ja tehokkain tapa. Päivässä ehdimme käsitellä 30–40 hehtaaria. Hyvänä puolena nopean levityksen lisäksi on se, että savimaat eivät tiivisty”, Mattila kuvailee.

Levitystraktorin nostolaitteessa on vetovantailla varustettu, 15 metriä leveä Bomech’in multain. Lanta pumpataan lietekontista letkua pitkin levittimelle. Mattilan levityslaitteessa on 200 metriä viiden tuuman runkoletkua ja 600 metriä neljän tuuman levitysletkua.

”Letku voisi olla hieman paksumpaakin, sillä levittimen läpi menisi enemmänkin lantaa”, Mattila tuumii.

Levityksessä tarvitaan lietepumpun käyttäjä ja traktorin kuljettaja. Mattilan urakassa on mukana myös toinen traktori, jonka eteen rakennetulla letkun ohjaimella pystytään siirtämään letkuja siten, etteivät ne jää levitystraktorin tielle. Yhteyttä pidetään LA-puhelimilla.

Itse rakennetun, siirrettävän lietekontin tilavuus on 50 kuutiometriä. Jotta levitys on sujuvaa, tarvitaan lietteen ajoon useampi ajoneuvo. Tänään lietettä ajetaan neljällä säiliöautolla ja yhdellä traktorilla. Kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan sikatilan lietteen lisäksi konttiin tuodaan nestemäistä mädätysjätettä Gasumin Vampulan biokaasulaitokselta.

Janne Mattila on ollut tyytyväinen sianlannan vetoletkulevitykseen. Lietteet tulevat levitetyiksi reilussa viikossa. Etäsäiliöt tehostaisivat vielä työtä.  Kuva: Markku Pulkkinen

”Olen miettinyt myös kiinteiden etäaltaiden rakentamista. Silloin lannan voisi ajaa niihin valmiiksi, jolloin levitys olisi vielä nopeampaa. Lanta kannattaa kuljettaa urakoitsijan säiliöautoilla, sillä traktorikuljetus on paljon kalliimpaa.”

Mattilan perheellä on Forssan Matkussa yhdistelmäsikala, jossa on 120 emakko- ja tuhat lihasikapaikkaa. Lietettä syntyy 4 000 kuutiota vuodessa. Tämän lisäksi pelloille levitään vuosittain kolmisen tuhatta kuutiota biokaasumädätettä.

Säiliöautot ja traktori ajavat lantaa tauotta 50 kuution merikonttiin. Kuva: Markku Pulkkinen

Mattilan tilan viljelyala on tänä vuonna 500 hehtaaria. Vetoletkulevitys onnistuu noin puolelle pinta-alasta. Lopulle alalle lanta levitetään tavallisella lietevaunulla. Alle viiden hehtaarin kuvioille letkulevityskalustolla ei lähdetä lainkaan. Separoitua sianlantaa annetaan keväällä 30 kuutiota hehtaarille.

”Levitämme lietettä vain keväisin. Mielestäni syyslevitys menee ravinteiden osalta hieman hukkaan”, Mattila perustelee.

Ajan viiden päivän päästä samaa tietä Humppilan peltoaukeiden läpi. Mattilan levityskalusto on siirtynyt pari kilometriä etelämmäs.

Janne Mattila kertoo myöhemmin, että keväinen 6 000 kuution levitysurakka vei seitsemän päivää. Väliin osui yksi yhdeksän millin sade, joka keskeytti homman vuorokaudeksi. Kun levitys tehtiin sijoittavalla vantaalla, ei muokkauksiin ja kylvöille ollut kiirettä. Kylvöt pääsivät alkamaan vappuviikon lopulla.