Härmää kauralla. Kuva: Heli Lehtelä
"Märkyys on ollut liikaa kasvitaudeillekin", kolmelle kuukaudelle venähtäneet kylvöt näkyvät kasvustoissa
Taudeista vehnän ruskolaikkua on esiintynyt ennätysmäärin.Tilaajalle
Alkukesän kosteus ja loppukasvukauden hellepäivät ovat herättäneet myös meillä harvinaisemman pantterilaikun ohran lehdille. Kuva: Marja Jalli”Kaikkein haastavin tilanne kasvustoille aiheutuu nyt siitä, että kylvöt venyivät keväällä märän ja viileän kauden alettua valtavan pitkälle ajanjaksolle, jopa kolmelle eri kuukaudelle”, toteaa Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta.
Vainioilla lainehtii siis hyvin eriaikaisia ja erilaisessa kasvurytmissä olevia viljakasvustoja. Paitsi, että paikoitellen ei voida puhua lainehtimisesta lainkaan.
”Nyt näkyy peltoja, joiden kasvustot ovat täysin pystyyn kuolleita ja kärsineet olosuhteista valtavasti. Tällaisille pelloille ei kasvitaudeillakaan ole enää merkitystä.”
Jalli toteaa, että keskimäärin kasvustot ovat kuitenkin voitonpuolella.
”Erittäin hyväkuntoisiakin kasvustoja on.”
”Pohdimme, että koska viimeksi ruskolaikkua on ollut näin paljon ja tarkastelimme muistiinpanoja. Tilanne oli viimeksi yhtä paha vuonna 2017 ruskolaikun suhteen.”
Märkyyden vuoksi kasvitautitilanteen odotettiin räjähtävän aikaisemmin.
”Yllättäen näin ei käynyt. Märkyys on ollut liikaa sienien aiheuttamille kasvitaudeillekin. Ne hyötyvät kosteasta, lämmöstä ja tuulenvireestä.”
Viileys suojeli kasvustoja pitkään.
”Lehtilaikkutaudit esimerkiksi lähtivät liikkeelle tosi hitaasti.”
Jalli mainitsee rengaslaikun olevan tauti, joka hyötyy ylikosteista oloista.
”Säät ovat nyt suosineet sitä ja rengaslaikkua on paljon esimerkiksi Pohjanmaalla, jossa kosteutta on riittänyt.”
Vehnän ruskolaikun suhteen kasvukauden voi sanoa olevan ennätyksellinen.
”Kun kosteus ja viileys väistyivät ja helteet alkoivat, tilanne räjähti sen suhteen. Pohdimme, että koska viimeksi ruskolaikkua on ollut näin paljon ja tarkastelimme muistiinpanoja. Tilanne oli viimeksi yhtä paha vuonna 2017 ruskolaikun suhteen.”
Ruskolaikku menee myös vehnän tähkään.
”Jyvien koko jää ruskolaikun vuoksi pienemmäksi.”
Alkukesän kosteus ja loppukasvukauden hellepäivät ovat herättäneet myös meillä harvinaisemman pantterilaikun ohran lehdille.
”Pantterilaikkua voi esiintyä erityisesti kaksitahoisissa ohrissa, joissa lippulehdet ovat alttiina auringolle. Oireet räjähtivät kahdessa viikossa näkyviin”
Hellepäivistä ja kosteudesta ovat hyötyneet myös härmät.
”Ne ovat muhineet hautovissa olosuhteissa. Kosteudeksi härmälle riittää kastekin ja viljoissa esiintyy kyllä nyt sitä, erityisesti monitahoisessa ohrassa.”
Myös nokitauteja esiintyy nyt keskimääräistä enemmän.
”Erityisesti ohran lentonokea on ollut jopa peitatulla siemenellä perustetuissa kasvustoissa. Kauran avonokea en ole nähnyt.”
Lentonoki on helppo tunnistaa. Kuva: Heli LehteläJalli mainitsee, että myös muiden peltokasvien kuin viljojen suhteen alkukesä oli rauhallinen.
”Sitten olosuhteet alkoivat suosia esimerkiksi härkäpavun suklaalaikkua, jota on paikoin hyvin reippaasti. Samoin öljykasveilla on paikoin nyt runsaasti pahkahometta.”
Yllätyksenä Jallille itselleenkin tuli, että pakkotuleentuneen herneen tyveltä löytyi herneenlakasteen oireita.
”Lakaste on herneelle kaikkein vahingollisin tauti ja se hyötyy märkyydestä. Nyt kannattaa siis vilkaista herneiden tyviä, jos kasvuston kunto mietityttää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
