Pertti Pärssinen toteaa, että eri lajikkeiden väliset erot on nyt helppo huomata kasvustoissa. Kuva: Heli Lehtelä
Herneen menestystarinaan tahra kasvukauden epäsuotuisista oloista, härkäpapu sen sijaan nauttii
Suomalaiset viljelijät näyttävät löytäneen herneen, kylvetty ala kasvoi tänä vuonna jopa 45 000 hehtaariin.Tilaajalle
Suomessa viljeltävät valkuaiskasvit herne ja härkäpapu hyötyvät erilaisista olosuhteista. Etualan herne kärsii nyt, kun taas taaempana kasvava härkäpapu voi hyvin. Kuva: Heli Lehtelä”Herneen kylvöala on moninkertaistunut viime vuosina. Sitä kylvettiin tänä vuonna jopa 45 000 hehtaarin alalle kun 15–20 vuotta sitten ala oli vain viiden tuhannen hehtaarin luokkaa”, kertoo herneen jalostukseen jo vuosikymmenien ajan paneutunut Pertti Pärssinen Boreal kasvinjalostuksesta.
Eniten herneala on lisääntynyt Etelä-Pohjanmaalla, jossa hernesadot tuntuvat Pärssisen mukaan onnistuvan vuosi toisensa jälkeen.
”Yksi tekijä lienee, että siellä kosteutta riittää maassa sopivasti.”
Aiemmin Suomessa viljely herne oli pääosin elintarvikehernettä, joka päätyi lähes kokonaan hernekeittoon.
”Rehuherne on nyt se juttu. Nykyisestä kylvöalasta peräti 39 000 hehtaaria on rehuhernettä. Sen ala kasvoi viime vuoteenkin nähden 11 prosenttia.”
Pärssinen toteaa, että muutoksesta on kiittäminen suomalaisia rehutehtaita.
”Ne ovat alkaneet korvata ulkomailta tuotua suojaa kotimaisilla palkokasveilla. Tämä on suuri käänne valkuaisomavaraisuudessa.”
Myös jalostuksella on tärkeä rooli herneen tien siloittamisessa.
”Jalostuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti lakoontumisen estämiseen ja uusimmat lajikkeet ovatkin erittäin jämäkkävartisia. Tällöin niitä on helppo puida ja satoa ei mene hukkaan.”
Jalostajan erityinen ylpeydenaihe on uutuuslajike Heikki, joka on vuosien työn jälkeen tulossa markkinoille ensi syksynä.
”Se on laonkestävyydessä omaa luokkaansa ja myös satoisuudessa on päästy uudelle tasolle.”
”Kun alkukesän märkyys teki kasvustoista heikkoja, on helle aiheuttanut ennenaikaista tuleentumista.”
Pieni tahra herneen menestystarinaan kuitenkin tulee kuluvan kasvukauden olosuhteista johtuen.
”Herne sietää märkyyttä erittäin huonosti. Märän alkukesän vuoksi kasvustot monilla alueilla huonokuntoisia, myös täällä Jokioisten, koekentillä. Jokioisten, Isokyrön ja Liedon koekentillämme on kaikkiaan lähes 3 000 koeruutua.”
Tavanomaisena vuonna hernekasvustot ovat tähän aikaan vielä täysin vihreitä ja yhteyttävät täyttä päätä. Nyt kasvustot ovat jo kellastuneet helteessä.
”Herne sinällään kestää kyllä hellettä, mutta kun alkukesän märkyys teki kasvustoista heikkoja, on helle aiheuttanut ennenaikaista tuleentumista.”
Toinen kotimainen palkokasvi on sen sijaan nauttinut kuluvan kasvukauden olosuhteista.
”Olosuhteet ovat olleet otollisia härkäpavulle. Sen kasvustot ovat hyvävoimaisia.”
Härkäpapu näyttää tekevän oivan sadon. Kuva: Heli LehteläLohtu on kaiken kaikkiaan laiha, sillä härkäpavun viljelyala on puolestaan vähentynyt rajusti aiemmista vuosista. Kymmenisen vuotta sitten härkäpapua viljeltiin noin 20 000 hehtaarin alalla, kun ala on nyt vain 5 000 hehtaaria.
”Suurin syy alan pienenemiseen on ollut härkäpavun huono kuivuudensieto alkukesästä. viime vuosinahan alkukesät ovat olleet varsin kuivia.”
Tähän liittyykin härkäpavun jalostuksen tärkein tavoite.
”Meidän pitää pyrkiä sen osalta parempaan kuivuudenkestoon. Vuoden päästä siemenkauppaan saatava Alviira-lajikeuutuus tuokin suurta parannusta asiaan. Laatupuolella kotimaiseen härkäpapuun on saatu muutosta jo aiemmin. Olemme saaneet jalostuksen kautta jo parannettua sen soveltuvuutta rehuksi.”
Härkäpavussa on ollut luonnostaan haitta-aineita, joiden myötä se ei ole aiemmin soveltunut rehuksi 1-mahaisille eläimille, kuten sialle ja siipikarjalle.
Vaikka härkäpapukasvustot ovatkin nyt hyvävoimaisia, on kasvukauden kosteus ollut otollinen myös kasvitaudeilla. Härkäpavullakin on esiintynyt suklaalaikkua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
