Kuva: Rami Marjamäki
Mitä on tapahtunut savipellolle, jota ei ole kynnetty 28 vuoteen? – Satotasot paljastavat kasvukunnon
Lohkon satotasot alkoivat vakiintua noin seitsemän vuoden suorakylvön jälkeen.TilaajalleLoimaa
Transfarmin järjestämässä erikoiskasvien teemapäivässä tarkasteltiin kuoppatestin avulla, mistä kasvukunto lähtee. Kuva: Rami Marjamäki”Maaperä on tällä kohdalla 8000 vuotta vanhaa”, toteaa Tommi Peltovuori.
Maaperätieteen tohtori seisoo metrin syvässä kaivannossa keskellä loimaalaista öljyhamppupeltoa.
”Täällä näkyy raidallisia kerrostumia ajalta, jolloin paikalla oli meri. Jääkauden aikaisten myllerrysten ja myöhemmin rantavoimien irrottama aines on kerrostunut meren pohjaan ja muuttunut vuosituhansien kuluessa Loimaan saveksi.”
Harmahtava maa noin metrin syvyydessä näyttää kovalta, mutta Peltovuoren kädessä oleva tikku uppoaa siihen vaivatta.
”Tässä kohtaa on maaprofiilin kovin kohta”, hän toteaa ja tökkää tikulla noin 30 senttimetriä maanpinnasta olevaan kyntöanturaan.
Tommi peltovuori on merkannut erilaisia maakerrostumia kaivannossa, jonka pohjalle vesi löytää tiensä maan rakosista katoksesta huolimatta. Kuva: Rami MarjamäkiVuosikymmenien aikana muodostunut kyntöantura erottuu pellossa edelleen, vaikka pellon omistava maatalousyrittäjä Tuomas Levomäki siirtyi suorakylvöön lähes 30 vuotta sitten.
”Vaikka vanhojen viljelykäytäntöjen jäljet näkyvät pohjamaassa edelleen, on muokkauksesta luopuminen muuttanut aitosavisen pellon pintakerroksen erinomaiseksi kasvualustaksi”, Peltovuori kehuu.
”Tästä nähdään, kuinka joka vuosi peltoon jäävä olkimassa muodostaa ravinteikkaan humuskerroksen ja pellossa olevat kasvit muokkaavat ja murentavat maata juurillaan”, hän jatkaa.
Tuoma Levomäki kertoo toteuttavansa viljelykiertoa, jossa lohkon kasvi vaihtuu kuminaa lukuun ottamatta joka vuosi. Tällä konstilla kasvitaudit ovat pysyneet tehokkaasti poissa, eikä tautiaineita tarvitse käyttää lainkaan.
”Sen ansiosta taas kasvijätteet hajoavat tehokkaammin. Olen kuullut muiltakin viljelijöiltä, että tautiaineet hidastavat hajoamisprosessia”, Levomäki kertoo.
Tuomas Levomäen öljyhamppukasvustot voivat hyvin sateisesta kesästä huolimatta. Kuva: Rami MarjamäkiLevomäen mukaan meni noin seitsemän vuotta, että suorakylvö alkoi tuottaa menetelmänä tulosta.
”Ei pidä odottaa pikavoittoja. Sen jälkeen satotaso onkin ollut tasaisen hyvä”, hän toteaa.
Sääolosuhteiltaan hyvänä kasvukautena viljojen satotaso on noin 5-6 tonnia hehtaarilta ja suorakylvetyllä sokerijuurikkaallakin yli 50 tonnia hehtaarilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
