Ruukin koekaistalla kasvustoon suorakylvettiin Arktika-syysvehnää murskainpakkerin ja suorakylvökoneen yhdistelmällä. Kuva: Timo Lötjönen
”Suorakylvö kannattaa luomussakin lisätä työkalupakkiin”, kokeilun tehnyt viljelijä ällistyi
Menetelmää ei mielletä luomutiloille sopivaksi, ehkä suotta.Tilaajalle
Kasvustoon suorakylvettäessä välikasvi jyrätään kuoliaaksi sen kukinnan aikaan ennen kylvöä. Kasvimassa torjuu rikkakasveja ja lannoittaa satokasvia. Kuva: Juuso Joona”Rikkakasvien tai oheiskasvien hallintahan on se kriittisin tekijä, joka pitää hallita, jos suorakylvössä meinaa onnistua”, toteaa joutsenolainen luomuviljelijä Juuso Joona.
Tyynelän tilan isäntä kiinnostui viitisen vuotta sitten EU-hankkeen myötä siitä, millainen vaikutus maanmuokkauksella on pellon pieneliöstöön. Siitä alkoivat suorakylvökokeilut.
”Perusidea onnistumiseen on, että oheiskasvitilanteen ollessa hallinnassa, voidaan kylvää suoraan yksivuotiseen viherlannoituskasvustoon jyräämällä se kuoliaaksi kukinnan aikaan.”
Ajoitus on kaiken a ja o, sillä kasvusto vain innostuu jyräämisestä, jos se ei ole kukintavaiheessa. Ja rikkakasviongelmien täytyy olla selätettyinä ennen kokeilua.
”Euroopassa menetelmä on käytössä jo monilla maatiloilla, mutta siellä suorakylvö tehdään useimmiten satokasvien välissä kylvettävään kasvustoon”, Joona kertoo.
”Myös se ällistytti, että välikasvin avulla saadaan parhaimmillaan hävitettyä jopa kestorikkakasveja.”
Pohjois-Amerikassa yleinen välikasvi on ruis, johon suorakylvetään maissia tai soijaa keväällä kukinnan aikaan.
Tyynelän tilalla välikasvustoon on käytetty monilajista seosta, jossa on ollut muun muassa auringonkukkaa, öljyretikkaa, tattaria, hunajakukkaa, pellavaa ja härkäpapua. Seos on kylvetty juhannuksen maissa silloin, kun sen perään on kylvetty syysvehnää.
”Hyvin toimi ainakin minun savisilla maillani. Vielä voisi hieman virittää tuota seoksen koostumusta hieman hitaammin hajoavaan suuntaan”, Juuso Joona toteaa.
Joona on seurannut kokeilujensa satotasoja.
”Yllätyin, että kokeessa välikasvi ja suorakylvö-yhdistelmällä pääsi suunnilleen samaan satotasoon kuin perinteisellä kyntömenetelmälläkin. Ja lierojen määrä kasvoi valtavasti!”
Joona kertoo kulujen jäävän suorakylvössä pienemmiksi pienemmän työmäärän myötä. Maan kasvukunto parantui aistinvaraisesti arvioituna.
”Myös se ällistytti, että välikasvin avulla saadaan parhaimmillaan hävitettyä jopa kestorikkakasveja, kuten juolavehnää ja voikukkaa, kunhan kasvustosta saadaan erittäin peittävä ja kilpailukykyinen.”
Joona toteaa, että vaikka suorakylvö ei luomussa olisi vuodesta toiseen jatkuvaa, kannattaa se kuitenkin pitää mukana työkalupakissa.
”Tämä on erittäin viehättävä menetelmä. Suosittelen erityisesti tavanomaisia viljelijöitä kokeilemaan kasvustoon suorakylvöä.”
Joonan sanoin: ei asiassa näy ainakaan haittapuolia.
Myös Länsi-Suomessa Luonnonvarakeskuksen Ruukin yksikössä on kokeiltu suorakylvöä luomuviljelyssä.
”Olemme saaneet syysviljoilla, samalla menetelmällä kuin Joonalla, onnistumisia. Syysviljojen talvehtimiseen liittyy tietysti aina omat riskinsä”, kertoo tutkija Timo Lötjönen.
Kokeilujen onnistuminen perustui siihen, että välikasvilla saatiin peltoon peittävä matto, jonka läpi rikat eivät päässeet valtaan.
Arktika-syysvehnän oraat luomuun liittyvässä suorakylvökokeessa. Jyrätty ja kuollut vihermassakasvusto suojaa maata liialliselta kuivumiselta ja estää rikkakasvien kasvua. Kuva: Timo Lötjönen”Muutoin suorakylvössä suuri haaste on kyllä se, kuinka kestorikkoja pidetään kurissa. Jos juolavehnätilanne on hallinnassa, niin silloin suorakylvöllä voidaan kyllä mennä muutama vuosi välissä.”
Toinen haaste Lötjösen mukaan liittyy lannoitukseen.
”Luomussa lannoitus hoidetaan usein karjanlannalla tai viherlannoituksella. Ongelma on, miten viherlannoituksen saa kuolemaan ilman muokkausta tai lannan mullattua.”
Sinällään Lötjösen mukaan suorakylvöä kannattaa välillä kokeilla.
”Maan rakenne voi sen avulla parantua pitkässä juoksussa varsinkin savimailla. Intensiivinen muokkaus ei tee maan rakenteelle hyvää.”
Kannattavuusnäkökulmasta säästöjä tulee niin työajassa kuin polttoaineessakin. Tutkimusten mukaan suorakylvömenetelmällä voi säästää polttoainetta keskimäärin 30 litraa hehtaarilla.
”Mutta muokkausvälineetkin on oltava, niitä ei voi myydä pois, kuten ehkä tavanomaisessa viljelyssä. Kahden koneketjun ylläpitäminen on tietysti kallista.”
Puintivalmis syysvehnäkasvusto Ruukissa. Sato oli vajaat 3,5 tonnia hehtaarilta. Satotasoa on pidettävä hyvänä, sillä kaistalla käytettiin ainoastaan viherlannoitusta. Kuva: Timo LötjönenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
