Eläinlääkäri: Huonosti hoidettu vasikka kertoo ammattitaidon puutteesta – laadukas ternimaito on pikkuvasikan elinehto

Ternimaidon tärkeyden ei pitäisi olla yhdellekään karjanomistajalle epäselvää. Silti vasikoiden hyvinvoinnin eteen ei hollantilaisen eläinlääkärin Joep Driessenin mielestä tehdä tarpeeksi.

Jos ei ole aikaa hoitaa ja tarkkailla vasikoita, ei toiminta hänen mielestään ole ammattitaitoista eikä taloudellisesti järkevää.

Driessen toimii myös Cow Signals -kouluttajana. Hän esiintyi ProAgrian maitoalan huippuseminaarissa Seinäjoella 1.11.

Eläinlääkäri Joep Driessen Hollannista ei antaisi vasikoille ternimaitoa, jota ei ole ennen pakastamista pastöroitu. Kuva: Taina Renkola

Vastasyntyneelle vasikalle ternimaito on terveen loppuelämän elinehto. Tätä korostivat sekä Driessen että samassa seminaarissa puhunut terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Perasto. Hän työskentelee puoliksi ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja puoliksi Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollon palveluksessa.

Vasikan oman vasta-ainetuotannon kehittyminen riittävälle tasolle kestää 3–4 viikkoa syntymästä, joten se tarvitsee emän ternimaidossa olevia vasta-aineita. Ternimaidossa on lisäksi runsaasti energiaa.

Suomessa ohje on, että 40-kiloiselle vasikalla juotetaan Brix-arvoltaan yli 22-prosenttista ternimaitoa neljä litraa heti syntymän jälkeen ja kaksi litraa lisää 12 tunnin kuluttua syntymästä. Brix-arvo kuvaa maidon vasta-ainepitoisuutta.

Driessen painotti, että vasikalle parasta on sen oman emän ternimaito. Hätätapausten varalta ternimaitoa voi olla pakkasessa, mutta sen hygienisestä laadusta on huolehdittava erittäin tarkasti.

Driessen ei antaisi vasikoille ternimaitoa, jota ei ole ennen pakastamista pastöroitu.

”Kultahiput on syytä kerätä lyhyitä putkia pitkin. Rasvainen ternimaito tarttuu putkiin helposti”, sanoo terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Perasto.  Kuva: Taina Renkola

”Moni lypsää ternimaidon robotilla, mutta paljon parempi olisi lypsy käsin tai kannukoneella”, Perasto sanoi.

”Kultahiput on syytä kerätä lyhyitä putkia pitkin. Rasvainen ternimaito tarttuu putkiin helposti.”

Isoissa karjoissa on paljon poikimisia. Miten varmistetaan, että yöllä syntyneet vasikat saavat nopeasti ja riittävästi ternimaitoa, Perasto ja Driessen pohtivat.

Hoitaja vaikuttaa eläinten hyvinvointiin eniten, hänen jaksamisensa ja asenteensa ovat avainasemassa, Perasto painotti.

”Hoitajamitoitus on suuri haaste.”

Perasto muistutti umpilehmien ruokinnan vaikuttavan niiden lypsämän ternimaidon laatuun. Esimerkiksi Vahvat vasikat -hankkeen pilottitiloilla huomattiin, että moni umpilehmä ei saanut riittävästi raakavalkuaista, mikä puolestaan vaikutti Brix-arvoon.

Lukemaan vaikuttavat myös umpilehmän olosuhteet, Perasto kertoi. Niiden on syytä olla mahdollisimman stressittömät eli puhdasta ja rauhallista.