Aina investointituen hakeminen ei kannata – ”Pienimmät rakennushankkeet on järkevintä toteuttaa tulorahoituksella”, sanoo merijärvinen viljelijä

Merijärviset Suvi ja Mikko Nivala ovat toisen polven uudisraivaajia.

"Asutamme niin sanottua siirtotilaa, sillä vuoden 1993 uusjaon myötä vanhempani rakensivat koko tilakeskuksen nykyiselle paikalleen. Tilaa on koko ajan raivattu, kehitetty ja laajennettu, joten vuoden 2018 lopussa toteutunut sukupolvenvaihdos sujui kaikin puolin mallikkaasti”, Mikko Nivala taustoittaa kiitollisena.

Ennen lopullisia tilakauppoja Mikko luotsasi vajaan sadan lypsävän maitotilaa yhdessä vanhempiensa kanssa. Taustalla oli maatalousyhtymä.

Hyvät lähtökohdat ovat mahdollistaneet tarvittavat jatkotoimet.

Vuoden 2019 heinäkuussa tuotannon ympärille perustettiin Metsolan Maito Oy ja yhtiöittämisen myötä toimintaan saatiin uudenlaista kasvupohjaa.

Nivalan isäntäparin luotsaamalla kahden robotin maitotilalla on tällä hetkellä 95 lypsävää.

Vuonna 2009 rakennettua pihattoa on päivitetty tasaisin väliajoin ja myös tekniikkaa on uusittu tarpeen mukaan.

”Viimeisimpiin hankintoihin lukeutuvat viilennyspuhaltimet, puhdistusrobotti sekä vanhaan navettaan investoitu lietteenkierrätysjärjestelmä. Kalusto kuluu käytössä, joten haluamme pitää laitteet toimintakuntoisena ja eläinten hyvinvointian ajatellen ajan mukaisina”, isäntäpari kertaa.

Hankintoja tehdessä budjetoinnista vastaava Mikko Nivala sanoo käyttävänsä ahkerasti laskukonetta.

"Mitään ei osteta ostamisen ilosta ja suurempien hankintojen kohdalla vertailen tarkoin rahoituskanavia. Oman laskutoimituksen pohjalta voin sanoa, että varsinkin pienimmät rakennushankkeet on järkevintä toteuttaa tulorahoituksella. Maatalouden investointituki antaa vastaavaasti parhaimman selkänojan koneinvestointeihin sekä miljoonaluokan projekteihin.”

Nivala sanoo tilan rakenteilla olevan konehallin nousevan kokonaisuudessaan tulorahoituksella. Lämpimän hallin kustannusarvioksi on arvioitus reilut 100 000 euroa.

"Neliömäärä jää sen verran alhaiseksi, että investointituki olisi ollut vain kymmenen prosentin luokkaa. Toki kymppitonnikin on rahaa, mutta avustuksen hakeminen olisi tuonut mukanaan erinäisiä lisäkustannuksia. Rakennusluvan osalta vaaditaan aina LVI-kuvat ja kuvien lisäksi vielä lukematon määrä erilaisia selvityksiä. Konehankinnoissa tilanne on suoraviivaisempi ja avustuksetkin 30–35 prosentin luokkaa.”

Mikko Nivalan mukaan tulorahoituksella rakentamisen etuihin kuuluu myös se, että hankinnat voidaan sijoittaa kahdelle tilikaudelle. Lisäksi joustava rakennustahti antaa budjetille tervetullutta liikkumavaraa.

”Materiaalia on hankittu pitkin vuotta ja ajan kanssa. Hyvä näin, sillä esimerkiksi rautapuolella, kuten verkoissa on ilmennyt saatavuusongelmia. Saimme vanhaa varastoa, joten näiltä osin kiireettömyydestä on ollut iso etu.”

Konehallin rakennusmateriaaliksi valikoitui puu.

"Vaihtoehtona oli betoni, mutta tämän kohdalla hinta nousi liian korkeaksi. Puutavarankin osalta säästyimme suurimmalta hintapiikiltä, kun ostimme muun muassa runkovärkit ja ulkovuoritarpeet jo maaliskuussa.”

Suvi ja Mikko Nivalan pihatossa lypsää hyvätuotoksinen karja. EKM-tuotos on tällä hetkellä reilut 13 000 kiloa. Kuva: Anne Anttila

Sisäpinta-alaltaan 240 neliön suuruisen konehallin rakennustyöt ovat alkaneet kesän aikana ja valmistuminen on ajoitettu vuoden 2023 keväälle.

"Työt tehdään osittain omin voimin, mutta ammattitimpuri hoitaa päälinjat. Sokkelin ja lattian tekevät alan ammattilaiset", Mikko Nivala kertoo.

Koneiden säilytys- ja huoltotila tulee kokonaisuudessaan olemaan lämmin ja lämmitysjärjestelmänä toimii tilalla tuttu hake.

"Tulevana kesänä olisi tarkoitus uusia myös lämpökeskus. Koneisiin ja laitteisiin on saatu jo myönteinen investointitukipäätös, joten rakentaminen saa jatkoa ja sitä kautta tilan kehittäminen. Haaveissa elää pihaton laajennus, mutta sen aika ei ole vielä. Seuraava tavoite on nostaa EKM-tuotos 14 000 kiloon. Tili tulee maidosta, joten kaikki investoinnit tehdään aina karjan parasta ajatellen”, Suvi ja Mikko Nivala kiteyttävät.

Lue lisää:

Vuokratilan farmari löysi omat vahvuutensa – ”Kun tila pyörii yhden naisen ja traktorin varassa, työssä on pakko olla monitaituri”

Mustasaarelaisen tilan kustannukset nousivat vuodessa 380 000 euroa – broileri-viljatilalla ainakin toinen tukijaloista kantaa

Kauhavalaisella Aspilan tilalla säästetään tekemällä kirjanpito sekä ruokinta- ja viljelysuunnitelmat itse