SRV on kehittänyt puusta rakennettavan datakeskuksen konseptia. Puusta saa samalla miellyttävän julkisivun, joka saa sen sopimaan ympäristöönsä. Havainnekuva. Kuva: SRV
”Näiden rakentaminen edellyttää niin suurta nopeutta, ettei Suomessa ole totuttu missään sellaiseen” – ovatko puurakentajat valmiina elämänsä tilaisuuteen?
Mikäli puurakentamisen ammattilaiset mielivät mukaan datakeskusbuumiin, tarvitaan tehokasta markkinointia ja ripeää rakentamista.Tilaajalle
Puurakenteet toimivat hyvin suurissakin halleissa. Meneillään kattoelementtien asennus. Kuva: LapwallPuutuoteteollisuus ry:n järjestämä Datakeskukset ja puu -tilaisuus tarjosi hengästyttävästi tietoa puun mahdollisuuksista ja vaatimuksista datakeskusten rakentamisessa.
Rakennusliike SRV on mukana toteuttamassa Kajaaniin datakeskusta, jossa hyödynnetään puurakentamista. SRV:llä on myös käynnistynyt datakeskushanke Lahdessa, ja se on aiemmin rakentanut datakeskuksen Helsinkiin. Datakeskukset vaativat valmiin rasvatun konseptin ja puuelementit voivat tässä olla hyödyksi, neuvoo SRV:n puurakentamisen johtaja Mikko Leino.
”Datakeskuksen rakentaminen edellyttää niin suurta nopeutta, ettei Suomessa ole missään rakentamisessa totuttu sellaiseen. Se on kolmivuorotyötä, seitsemänä päivänä viikossa. Töissä on useita asennusryhmiä yhtä aikaa.”
”Kaikki on oltava tarkkaan aikataulutettuna useita kuukausia ennen töiden aloitusta. Toimitusjärjestys on tarkka: rekat tuovat tavaraa pihaan jatkuvasti, varastoja ei pidetä. Mikäli rakennetaan puuelementeistä, rakennuksen runko voidaan kasata neljässä – kuudessa kuukaudessa”, Leino kuvailee.
Rakennus on tietotekniikkakeskuksessa vain runko ja kuoret, joissa kallis ydintoiminta tapahtuu. Tilaajat haluavat puitteet pystyyn mahdollisimman nopeasti, jotta ansainta pääsee käyntiin. Tekoälyn käyttö lisääntyy nyt niin huimaa vauhtia, että isot toimijat haluavat kelkkaan mahdollisimman nopeasti.
Suomi on erityisen hyvä paikka datakeskuksille, vakuuttaa Suomen datakeskusyhdistyksen toimitusjohtaja Antti Poikola. Suomessa on puhdas ja edullinen energia, ja keskuksen saa nopeasti liitettyä sähköverkkoon.
”Eivät rakennusyhtiöt tule kolkuttelemaan ovelle, että nyt haluttaisiin rakentaa puusta.”
”Kun Suomessa datakeskuksen saa sähköverkkoon 2,5–3 vuodessa, monessa isossa Euroopan maassa menee 5–8 vuotta ja enemmänkin.”
Energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian osuudessa Suomi on EU:n paras, vesitehokkuudessa ja hukkalämmön hyödyntämisessä toiseksi paras.
Investointeja Suomeen onkin tulossa. Poikola listaa 18 suurta datakeskusta, jotka ovat tällä hetkellä tiedossa. ”Ja ne ovat todella suuria verrattuna nykyisiin.”
Poikolan mukaan nyt on hyvä hetki miettiä, miten koko Suomi saadaan hyötymään tietotekniikkakeskuksista. Vielä ei ole liian myöhäistä, sillä rakentaminen aloitetaan yleensä yhdestä hallista, ja seuraavat tehdään myöhemmin. Datakeskuksen valmistuminen voi kestää kymmenen vuotta.
Puu voi olla hallitseva materiaali myös konesaleissa. Puu on puhdasta ja tasaa kosteutta. Havainnekuva. Kuva: SRVMiten puu sitten soveltuu tietotekniikkakeskuksiin? Oikein hyvin, sanovat asiantuntijat. Puu voi asemoitua osaksi tulevaisuuden datakeskusrakentamista.
Liimapuurungolla ja -kattoelementeillä päästään kustannustehokkaasti pitkiin jänneväleihin, joita halleissa tarvitaan. Lisäksi puusta, betonista ja teräksestä voidaan tehdään hybridirakenteita.
”Puu on muuntojoustava materiaali. Esivalmistusaste on korkea, mikä nopeuttaa työmaata. Millään muulla materiaalilla ei pystytä samaan nopeuteen. Hyöty syntyy tehdas- ja esivalmistuslogiikasta”, Leino tähdentää.
”Mittatarkkuusvaateessa tietyillä puutuotteilla pärjätään hyvin”, lisää tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen rakenne-elementtejä valmistavasta Lapwallista.
”Puu tasaa kosteutta, ja datakeskuksissahan kosteus täytyy pitää hyvin tasaisena”, Poikola muistuttaa.
Puu toimii myös hiilivarastona, mikä voi parantaa yrityksen ilmastoimagoa.
Havainnekuva datakeskuksen julkisivusta.Puun ongelmana on, että kansainvälisillä rakennusmarkkinoilla sitä ei tunneta kovin hyvin. Rakennuttajat turvautuvat totuttuihin ratkaisuihin, koska se on helppoa.
”Eivät rakennusyhtiöt tule kolkuttelemaan ovellemme, että nyt haluttaisiin rakentaa puusta”, Poikola sanoo.
Suoranaista vastarintaakin voi ilmetä, mutta puun käyttö on perusteltava bisneksen kautta. Puurakentaminen on tehokasta.
”Puudatakeskuksen konsepti on ponnistettava eri toimijoiden yhteistyönä niin, ettei jokainen kaupustelija koputtele ovelle erikseen. Samalla on voitava esittää referenssi toimivasta puurakentamisesta.
Polku ei ole helppo, mutta kun konsepti on valmis, portti maailmalle on auki, Poikola tähdentää. ”Konsepti on kiinnostava ja kilpailukykyinen.”
”Tässä meillä on asiakas, joka on valmis maksamaan. Meidän tehtävä on suorittaa ja lunastaa lupauksia”, Ylinen linjaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
