Mikä osuus 1800-luvulla lapsia tappaneen susilauman kokonaisravinnosta oli ihmislihaa? Näin asiaa tutkittiin Oulun yliopistossa
Tutkimustulosten mukaan ihmiset ovat muodostaneet maksimissaan 10–15 prosenttia susien ravinnontarpeesta.Tilaajalle
Ihmissyönnistä syytetty viimeinen susi kaadettiin vuonna 1882 ja se on nyt täytettynä turkulaisessa koulussa. Kuva: Jouni TikkanenTurun seudulla 1800-luvun lopulla liikkunut susilauma tappoi parin vuoden aikana 22 lasta. Surmatyöt teki ilmeisesti yksi alfapari pentuineen.
Viimeinen susi kyseisestä susilaumasta kaadettiin alkuvuodesta 1882. Oulun yliopiston tiedotteen mukaan susi täytettiin ja se on nykyisin säilytettävänä turkulaisessa koulussa.
Täytetty susi on antanut tutkijoille mahdollisuuden ottaa karvanäytteitä ja perehtyä niiden avulla lauman ruokavalioon. Näytteistä on tutkittu ihmislihan osuutta sen ravinnosta sen viimeisten neljän elinkuukauden aikana.
Ihmiskudoksen käyttäminen laajasti suden ravintona näkyisi isotooppisuhteissa. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiskudoksen määrä kokonaisravinnonsaannista ollut niin pieni, ettei se muuttanut isotooppisuhteita havaittavasti.
Tiedotteen mukaan ihmiset ovat muodostaneet maksimissaan 10–15 prosenttia susien ravinnontarpeesta.
”Erot vertailuaineistoon selittänee se, että Turun seudun sudet ovat joutuneet turvautumaan tavallisesta poikkeavaan ruokavalioon, koska niiden pääsaaliseläin eli hirvi oli alueella käynyt vähiin. Tämä on voinut tarkoittaa esimerkiksi maatilojen kotieläinten hyödyntämistä, mikä on todennäköisesti totuttanut sudet ihmisten läheisyyteen”, dosentti Juho-Antti Junno kertoo.
”Samasta aineistosta on tekeillä myös geneettinen tutkimus, jolla on tarkoitus selvittää tutkittujen yksilöiden sukulaisuussuhteita sekä niiden alkuperää. Niidenhän on useissa yhteyksissä väitetty olleen koirasusia”, kertoo professori Jouni Aspi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
