Luke: Jatkuvapeitteinen kasvatus edistäisi metsätalouden vesiensuojelua etenkin turvemailla

Vesistöjen suojelua metsätaloudessa on tehostettava tulevaisuudessa, koska ilmastonmuutos lisää vesistöjen ravinnehuuhtoumia, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo tiedotteessa.

Luken mukaan vesistön suojelua voi tukea ottamalla käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja, kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jota tulisi suosia etenkin turvemailla.

Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsä uudistetaan ilman avohakkuita. Alue pysyy aina puustoisena ja maaperä peitteisenä.

Metsätalouden aiheuttama kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee, koska hakkuidenkin jälkeen metsässä on ravinteita pidättävä kasvipeite. Myös suometsien ojitustarve vähenee, kun pohjaveden pinnan tasoon voi vaikuttaa haihduttavan puuston määrää säätelemällä.

Luken mukaan jatkuvapeitteisellä metsäkasvatuksella on mahdollista saavuttaa avohakkuisiin verrattuna noin puolet pienempi typpikuormitus hehtaaria kohden. Fosforin kuormitus voi vähentyä reilun kolmanneksen.

”Kuusivaltaiset kasvupaikaltaan ravinteikkaat mustikkatyypin korvet ja myös pian hakkuukypsät puolukkatyypin korvet voisivat olla mahdollisia jatkuvapeitteisen kasvatuksen kohteita. Tutkimustiedon kertyessä jatkuvan kasvatuksen piiriin voidaan ottaa uuden tyyppisiä kohteita,” sanoo Luken tutkimusprofessori Eija Pouta.

Jatkuvapeitteinen kasvatus voi parhaimmillaan lisätä metsän virkistys-, monimuotoisuus- ja maisemahyötyjä. Luken ja Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen tulokset osoittavat virkistyshyötyjen ylittävän metsänkasvatuksen muutoksesta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset.

Luke ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet ratkaisuja, joiden avulla ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen vesistöille aiheuttamia riskejä voi vähentää. Tuore politiikkasuositus listaa suositeltavia keinoja metsästalouden tehokkaampaan vesiensuojeluun.

Ilmaston muuttuessa sadanta ja lämpötila nousevat voimakkaasti, Luke ennakoi. Mikäli maa on roudassa vähemmän aikaa, vilkastunut hajotustoiminta lisää maaperässä vapaana olevia ravinteita. Ne lähtevät liikkeelle runsastuneiden sateiden seurauksena ja nostavat metsien alapuolisten vesistöjen ravinnekuormitusta.

Luken mukaan ravinnekuormat voivat kasvaa lähes 50 prosenttia ilmastonmuutoksen seurauksena. Hakkuiden seurauksena puumäärä vähenee ja aluskasvillisuus häiriintyy, mikä johtaa lisääntyneeseen ravinnekuormaan.

Jo nyt hakkuut voivat kasvattaa ravinnekuormaa 12 prosenttia. Ilmastonmuutos lisää hakkuiden aiheuttamaa ravinnekuormaa entisestään.

Luken mukaan luontopohjaisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä voi lisätä toteuttamalla niitä yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Yhteiset hankinnat sekä toimintojen yhteinen suunnittelu ja ajoittaminen voivat tuottaa metsänomistajille taloudellisia hyötyjä.

Metsänomistajien ja asukkaiden mielestä jatkuvapeitteisen kasvatuksen keskeisimmät hyödyt liittyivät monimuotoisuuteen, maisemaan ja virkistysmahdollisuuksiin, Luke kertoo. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen katsottiin myös tukevan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyödyntää metsää.