Analyysi: Miksi metsien hiilinielut pienenivät viime vuonna? Vastauksia on monia, samoin keinoja tilanteen parantamiseksi

Hiilinielukeskustelu on käynyt kuumana sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus (Luke) toukokuussa kertoi maankäyttösektorin päästöjen nousseen. Aika ajoin pintaan on noussut jopa väite siitä, että metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteeksi.

Se ei pidä paikkaansa.

Vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotiedon mukaan maankäyttösektorista koitui 2,1 miljoonan tonnin verran hiilidioksidipäästöjä. Metsiin upposi 6,7 miljoonaa tonnia hiiltä, mutta muun maankäytön päästöt ylittivät metsien nielut.

Metsien hiilinielujen pieneneminen johtuu sekä edellisvuotta runsaammista hakkuista että metsän kasvun hidastumisesta. Hakkuut lisääntyivät yhdeksän prosenttia, kasvu pieneni noin neljä prosenttia.

Osasyyllinen hiilinielujen vuosien 2020 ja 2021 eroihin on muutos laskutavassa. Kasvihuonekaasuinventaarion biomassan kasvu ja valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tilavuuskasvut on laskettu eri menetelmillä kuin ennen.

Kun aiempien vuosien päästölaskelmat saadaan päivitettyä uuden laskutavan mukaisiksi, niihinkin on luvassa muutoksia.

Vuoden 2020 maankäyttösektorin hiilinielu oli 17,4 miljoonaa tonnia, siis vain hieman alle EU:n hiilinieluasetuksen tavoitteen. Suomen hiilinielutavoite on 17,8 miljoonaa tonnia ja koko EU-alueen 310 miljoonaa tonnia.

Hiilinielujen laskutavan muutos ja pieneneminen hankaloittavat tavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Hyvä uutinen on, että päästöjä voi vähentää ja nieluja kasvattaa.

Luke suosittelee muuttamaan turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamaan ojitetuissa turvemetsissä puuston kasvatusta avohakkuiden sijaan. Myöskään kunnostusojituksia ei kannattaisi tehdä.

Turvemetsän tuhkalannoitus vahvistaa puuston hiilinielua kymmenien vuosien ajan. Myös uusien suojelualueiden perustaminen, säästöpuumäärän lisääminen ja pitkäikäisen puutuotteiden osuuden kasvattaminen kasvattaisivat hiilivarastoja.

Suojelualueiden lisääminen edistäisi myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista. Sen mukaan 30 prosenttia EU:n kokonaispinta-alasta tulisi suojella vuoteen 2030 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen metsistä tällä hetkellä suojeltua on 2,9 miljoonaa hehtaaria eli 12,6 prosenttia metsä- ja kitumaan alasta. Kun muut maa-alueet ja sisävedet lasketaan mukaan, suojeltua pinta-alaa on noin 17 prosenttia.

Etelä-Suomessa suojelualueet kattavat vain pari prosenttia maapinta-alasta. Lapissa yli 27 prosenttia metsäpinta-alasta on suojeltu.

Ongelma on, että tiheästi asutetussa eteläisessä Suomessa on vähän vanhaa luonnonmetsää jäljellä. Valtaosa talousmetsästä on yksityisten metsänomistajien, eikä suojeluvaatimusten kaataminen heidän niskaansa ole kohtuullista.

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan monitavoitteisten ja virkistyskäyttöä eniten arvostavien metsänomistajien osuus on pienentynyt 2000-luvulla. Samaan aikaan turvaa ja tuloja korostavien osuus on kasvanut selvästi.

Jos metsää kasvattaa taloudelliseksi turvaksi, suojelualan ja hiilinielujen kasvattaminen vaatii taloudellisia kannustimia. Vaikka yksityismetsiin suunnattuja suojeluohjelmia on jo, kaiken metsän suojeleminen ei ole realistista.

Talousmetsien monimuotoisuutta lisää se, että noin 90 prosenttia Suomen metsistä on PEFC-sertifioitua. Sertifikaatin kriteerejä päivitettiin viimeksi tänä syksynä, jotta ne vastaisivat paremmin metsänhoidon vaatimuksiin.

Toimia kestävämmän metsätalouden eteen tehdään jatkuvasti. Tieteeseen perustuvat suositukset eivät näy metsässä yhdessä yössä. Hiilinielujen ja monimuotoisuuden kasvattamisen huumassa tulee myös usein unohtaneeksi, että metsänhoidon menetelmät tulee valita metsätyypin mukaan, eikä esimerkiksi jatkuvapeitteinen kasvatus sovi kaikkialle.

Lisäksi metsänkasvatustavan muutos ja ilmastonmuutoksen riskejä hillitsevä lehtipuiden osuuden kasvattaminen molemmat vaativat sekä metsän uudistamista että aikaa.

Valtion metsien suojelualueita edistävä työryhmä aloitti työnsä vuonna 2011. Tarkoituksena on perustaa 700 000 hehtaarin edestä uusia suojelualueita valtion maille.

Tähän mennessä suojelualueita on perustettu lähes 305 000 hehtaaria. Tänä vuonna jo kevään aikana uusia suojelualueita perustettiin tuhansien hehtaarien alueelle.