Hirvivahinkokorvauksia maksettiin viime vuonna keskimäärin 500 euroa hehtaarilta

Metsänomistajilla on mahdollisuus saada valtiolta korvauksia hirvien aiheuttamista vahingoista. Korvauksia haetaan Metsäkeskuksesta, ja niitä maksetaan maanomistajille hirvieläinvahinkoarviointien perusteella vuosittain tammi-helmikuussa.

Vuonna 2023 hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille yhteensä puolella miljoonalla eurolla noin 960 hehtaarin alalta. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä laski edellisvuodesta.

Myös hirvikanta on hieman laskenut, mikä sekin on vaikuttanut vuotuisen korvaussumman pienentymiseen.

Pohjois-Karjalassa lähes puolet ilmoitettujen hirvivahinkojen määrästä oli viime vuonna taimikko­vaiheen ohittaneissa kuusikoissa.

Keskimääräinen vahinkokorvaus oli reilut 500 euroa hehtaarilta, kun Luken ja Metsäkeskuksen laskelmien mukaan metsänomistajan todellinen tappio voi nousta tuhansiin euroihin hehtaarilta.

Osa metsänomistajista ei edes yritä hakea hirvi­vahinkokorvauksia muun muassa siksi, että jos 170 euron korvauskynnys ei ylity, riistavahinkolain mukaisen maastokäynnin kustannukset joutuu maksamaan itse.

Silloin, kun korvauskynnys ylittyy, myös arviointikulut korvataan jälkikäteen.

Osa hirvituhoista jää havaitsematta, jos metsänomistajat eivät käy säännöllisesti tarkastamassa taimikon tai metsän kuntoa. Yli kolmen vuoden takaisista hirvieläintuhoista ei makseta korvausta.

Hirvieläinten aiheuttamat tuhot taimikossa on helpointa käydä tarkastamassa keväällä lumien sulettua. Jos tuhoja löytyy, voi tehdä netissä tuho­ilmoituksen ja kutsua paikalle Metsäkeskuksen hirvieläinvahinkotarkastajan.

Metsänomistajien saamat korvausrahat maksetaan hirvieläinten pyyntilupamaksuista.

Vakuutusyhtiöiden metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa hirvieläinvahinkoja.

Hirvieläinvahinkoilmoitukset: metsään.fi

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2024.