Myyriä vilisee näillä seuduilla jopa poikkeuksellisen paljon

Myyräkannat ovat runsastumassa kohti huippuaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Sen sijaan Kaakkois-Suomessa käynnissä on jo kannan romahdus, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannasta.

Taimituhoja myyrät aiheuttivat talvella Itä-Suomessa ja Keski-Suomen kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Myyristä on haittaa myös ihmisille, sillä sisätiloihin ja liitereihin tunkeutuneiden metsämyyrien jätökset altistavat myyräkuumeelle.

Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat yleensä 3–4 vuoden jaksoissa. Syksyyn ajoittuvan huipun jälkeen seuraa ravinnon puutteesta alkava romahdus, jota petojen saalistus voimistaa seuraavan kevään ja kesän ajan.

Petojen määrän vähetessä myyräkannat alkavat taas kasvaa, ja ne saavuttavat uuden huipun Suomessa noin 2–3 vuodessa.

”Myös poikkeukselliset sääolot ja ilmasto-olot vaikuttavat vahvasti myyrien kannanvaihteluihin. Se haastaa kannanvaihteluiden ennustamista”, toteaa tutkimusprofessori Otso Huitu Lukesta.

Myyräsykli voikin ajoittain heikentyä vuodenaikaisiksi heilahteluiksi tai jopa hävitä kokonaan.

”Vaikka myyräkannat ovat palanneet enemmän tai vähemmän säännölliseen monivuotiseen runsausvaihteluun, syklin pituudessa on nähtävissä eroja etelän ja pohjoisen välillä”, kertoo Huitu.

Tällä hetkellä myyräkannat ovat kasvamassa kohti huippua Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä myyriä on jopa poikkeuksellisen paljon. Myös pohjoisemmassa Suomessa kannat ovat kasvussa, mutta siellä huippu on odotettavissa aikaisintaan ensi vuoden syksyllä.

Pohjoisessa kasvukausi on lyhyt ja myyräkannan romahdus sekä kasvu huippuunsa kestää vuoden tai kaksi pidempään kuin etelässä.

Lounais-Suomessakin myyriä esiintyy kohtalaisesti, paikoitellen jopa runsaasti. Etenkin Pirkanmaalla myyrätilanne on ollut muun muassa petolintujen pesinnöille suotuisa.

Sen sijaan itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet viime syksyn huipusta.