KS: Pöllöillä meneillään hyvät ajat ainakin Kainuussa ja Keski-Suomessa
Metsämyyriä on tänä talvena ollut paikoitellen runsaasti. Hyvä ravintotilanne ja haasteettomat olosuhteet ovat suosineet pöllöjä.Tilaajalle
Helmipöllön poikanen. Kuva: Rami MarjamäkiVesa Hyyryläinen tekee pöllöjen pesätarkastuksia ja lintujen rengastuksia ja ilmoittaa niistä luonnontieteelliselle keskusmuseolle Luomukselle. Hyyryläinen seuraa pöllöjen pesintöjä vuosittain Kajaani–Paltamo–Puolanka–Sotkamo-akselilla.
Hän kertoo Kainuun Sanomissa, että myyriä syövillä petolinnuilla on ollut paras tilanne Kainuussa 20 vuoteen.
Luomuksen museomestari Heikki Helle vahvistaa, että pöllövuosi on ollut laajoilla alueilla hyvä, paikoin jopa erinomainen.
”Hyvä pöllöalue yltää Varsinais-Suomesta Pirkanmaan, Suomenselän itäosien ja Keski-Suomen kautta aina Pohjois-Karjalaan. Ainakin myös Kemi-Tornion seudulla on hurjasti pöllöjä”, Helle kertoo.
Pöllöjen hyvään, erinomaiseen ja paikoin jopa ennätyksellisen hyvään pesimävuoteen on vaikuttanut myyrien runsas määrä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan myyräkannoissa esiintyy yleensä 3–4-vuotista säännöllistä kannanvaihtelua eli syklisyyttä. Syklisyyden selkeys vaihtelee vuosikymmenten välillä. Viimeisintä vuosikymmentä on leimannut epäsäännöllisyys myyrien kannanvaihteluissa etenkin eteläisemmässä Suomessa.
Helteen mukaan myyräkantojen vaihtelu ei nykyään ole mitenkään maakunnan laajuista vaan hyvienkin alueiden sisälle mahtuu monenlaista alueellista vaihtelua.
”Hyvinkin lähekkäisillä alueilla myyrä- ja sitä myötä pöllötilanne voi olla aivan toinen.”
Birdlife Suomi kirjoitti keväällä julkaistussa tiedotteessa, että edellisen kerran yhtä vilkas pöllökevät koettiin vuonna 2017. Määrät kuitenkin jäävät toiseksi huippuvuoteen 2009 verrattuna.
Alueellinen vaihtelu pöllöjen esiintymisessä on aina suurta.
”On alueita, joissa pöllöjen pesintöjä ja siten ilmeisesti myös myyriä on vähänlaisesti, kuten Itä-Lapissa”, toteaa Birdlife Suomen viestintäasiantuntija Jukka Hintikka.
Mikäli myyrävuosi on huono, pöllöt saattavat jättää pesimisen kokonaan väliin ja keskittyvät omaan selviämiseensä. Heikkoina myyrävuosina esimerkiksi viirupöllöt pyöräyttävät Hyyryläisen kokemuksen mukaan korkeintaan kaksi munaa, kun taas hyvinä vuosina jopa 6–7 munaa.
Birdlife kertoo, että pesintöjen onnistumisesta tai poikuekoosta ei ole vielä kunnon aineistoa. Silti ainakin sarvipöllöpoikueita tuntuu olevan maastossa melko paljon. Tiira-lintutietopalveluun sarvipöllöjä on ilmoitettu kevään ja alkukesän aikana noin kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan
Myyrät ovat ratkaisevassa osassa niitä syövien petolintujen lisääntymisen kannalta.
Pöllöjen poikaset ovat tällä hetkellä suurelta osin jo maastossa.
”Pöllöjen edessä ovat kuitenkin vaikeimmat ajat, kun pitäisi selvitä elossa syksymmällä koittavasta itsenäistymisestä ja itsenäisestä elosta ensi talvena. Kun myyriä on nyt paljon, tarkoittaa se sitä että pian myyräkannat romahtavat, joten huippuvuoden pöllönpoikasilla on erittäin karut lähtökohdat elämään.”
Kaikilla pöllöillä ei ole kuitenkaan ollut Suomessa hyvä vuosi.
”Monen muun pöllön hyvästä tilanteesta huolimatta tänä vuonna on havaittu vähemmän hiiripöllöjä kuin 20 vuoteen. Hiiripöllö ei ole lainkaan pesäpaikkauskollinen ja voi siirtyä pesintöjen välissä tuhansia kilometrejä. On siis todennäköistä, että hiiripöllöt ovat päätyneet jonnekin, jossa on vielä parempi myyrätilanne, luultavasti jonnekin Pohjois-Venäjän taigalle”, Hintikka arvelee.
Kainuun Sanomat: Myyriä syövillä petolinnuilla on paras tilanne Kainuussa 20 vuoteen – ”Pöllöjä on erittäin runsaasti
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
