Samuli Junttilan ilmastonmuutokseen liittyvästä väitöskirjatutkimuksesta syntyi rap-kappale, joka palkittiin Dance Your Ph.D. -kilpailussa. Palkintoa ei ole aikaisemmin tullut Suomeen. Kuva: Mete Ufacik
Panostus hakuprosessiin kannatti: Tutkija Samuli Junttilalle yli miljoonan euron EU-rahoitus uraauurtavaan puukuolleisuustutkimukseen
Räppäävä professori uskoo tieteestä viestimisen erilaisissa muodoissa olevan väylä esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon tuomiseksi laajemman yleisön saataville. Uutta tutkimustietoa on tuottamassa monialainen tiimi ja keinot ovat uraauurtavat.
Merkittävä aloitusapuraha avaa Samuli Junttilalle tiimeineen mahdollisuudet uraauurtavaan tutkimukseen. Kuva: Mete UfacikMaa- ja metsätieteen tohtorille Samuli Junttilalle on myönnetty arvostetun Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) 1,81 miljoonan euron suuruinen aloitusapuraha. Laserkeilauksen hyödyntämisestä puiden tutkimuksessa tohtoriksi 2019 väitellyt Junttila kuvailee hakuprosessia kuluttavaksi, mutta opettavaiseksi kokemukseksi.
”Hakuprosessi oli tosi intensiivinen. Prosessi oli pitkä ja panokset korkeat, rahoituksen saaminen tarkoittaa apulaisprofessuuria ja urapolun jatkoa yliopistolla.”
ERC-rahoituksen moniosainen hakuprosessi käynnistyi keväällä 2022 ja tuli päätökseen syksyllä 2023. Hakuprosessiin sisältyi lyhyemmän tiivistelmän laatiminen, laajempi hakemus sekä haastatteluosuus.
Tukea ja preppausta tiukkaan haastatteluun Junttila sai kollegoilta ympäri maailman.
”Tein kaikkeni hakemuksen eteen. Vaikka apurahaa ei olisi saanutkaan, jo pelkkä kokemus oli hyödyllinen. Tutkijan on hyvä pysähtyä välillä miettimään omaa uraa pitemmällä ajanjaksolla, mitä tekee seuraavat viisi vuotta.”
”Lähestymistapamme syventää huomattavasti ymmärrystämme puiden kuolleisuuteen vaikuttavista ympäristötekijöistä ja auttaa mallintamaan puiden kuolleisuutta lämpenevässä ilmastossa.” Samuli Junttila
Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla työskentelevä Junttila tutkii äärisääoloista kuten kuivuudesta ja kuumuudesta johtuvaa puiden kuolleisuutta. Junttilan tutkimus pyrkii tuottamaan aiempaa merkittävästi tarkempaa tietoa siitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat puiden kuolleisuuteen eri puulajeilla ja metsäbiomeissa.
Tutkimuksessa käytetään viimeisimpiä satelliittikaukokartoitustekniikoita ja syväoppimismenetelmiä. Niiden avulla tutkitaan laajoja metsäalueita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Tekoälyn avulla tietokone voidaan opettaa tulkitsemaan aineistoa tehokkaasti ja suorittamaan tehtäviä, jotka aiemmin ovat olleet vain ihmissilmän varassa. Kerättävä tieto on ennennäkemätöntä yksityiskohdiltaan. Menetelmällä voidaan seurata jopa yksittäisten puiden kuolleisuutta, ja tutkia niiden ominaisuuksia kuten 3D-rakennetta ja ympäristöolosuhteita.
Junttilan mukaan tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa olemassa olevaan aineistoa, ilmakuvia ja satelliittikuvia. Aineiston saatavuus eri puolilta maailmaa on hyvä.
Uraauurtavia menetelmiä käyttävä tutkimus tuo yhteen ekofysiologian, kaukokartoituksen, metsäekologian ja entomologian asiantuntijat.
”Lähestymistapamme syventää huomattavasti ymmärrystämme puiden kuolleisuuteen vaikuttavista ympäristötekijöistä ja auttaa mallintamaan puiden kuolleisuutta lämpenevässä ilmastossa”, Junttila sanoo.
”Maapallon metsien hiilitaseen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, koska emme tiedä miten puille käy kuumenevalla planeetalla. Emme voi luottaa siihen, että metsät jatkavat hiilipäästöjemme sitomista nykyisellä tasolla tulevaisuudessa.”
”Maapallon metsien hiilitaseen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, koska emme tiedä miten puille käy kuumenevalla planeetalla. Emme voi luottaa siihen, että metsät jatkavat hiilipäästöjemme sitomista nykyisellä tasolla tulevaisuudessa.” Samuli Junttila
Tieteellisen tutkimustiedon yleistajuistamisesta on hyötyä ympäristökysymyksien jalkauttamisessa yleiseen keskusteluun. Junttilalle tieteen yleistajuistamien on tuttua jo ennestään. Hän voitti kansainvälisen Science-tiedelehden luovan tiedeviestinnän kilpailun Dance Your Ph.D.:n fysiikan kilpailusarjan räppäämällä väitöskirjansa keskeisistä sisällöistä.
Ensi helmikuussa käynnistyvässä projektissa budjettiin on varattu oma osansa myös tiedeviestinnälle.
”Monenlaista tiedeviestintää ja kommunikointia eri muodoissa ehdottomasti tarvitaan. Tieteellisen tiedon välittäminen tunteen kautta auttaa ymmärtämään tilanteen vakavuuden paremmin kuin kuivan tekstin avulla”, Junttila toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
