Jos kone kykenee liikkumaan vielä omin avuin, se tuodaan lavetilla korjaamolle. Kuva: Jouni Porsanger
”Urakoitsijat usein toteavat, että paras metsäkonekuski ei ole se nopein, vaan tasaisin”
Kun metsäkoneeseen ilmestyy vika, nopea huolto on metsäkoneurakoitsijalle kullanarvoinen.TilaajalleRovaniemi
Asentaja Veikko Oinas vaihtoi polttoainesuodattimia metsäkoneeseen Ponssen huoltohallissa toukokuun alussa. Kuva: Jouni PorsangerMetsäkoneissa käytettävän elektroniikan ja komponenttien laatu on vuosien saatossa kohentunut, mutta huoltoportaalle riittää töitä entiseen malliin.
Koneet ovat aiempaa monimutkaisempia, mutta toisaalta niiden luotettavuus ja toimintavarmuus ovat parantuneet.
Lapissa suunnilleen puolet metsäkoneiden vioista korjataan maastossa. Jos kone vielä liikkuu omin avuin, se on usein järkevää siirtää korjaamolle lavetilla.
Jos kone on halvaantunut paikoilleen, viat pystytään korjaamaan maastossa, kertoo Ponssen aluemyyntipäällikkö Keijo Blomster.
”Kun asentajalla on varmuus siitä, että vian kuin vian korjaaminen onnistuu maastossa, hän on valmis maastokeikoille. Täydelliseen kouluttautumiseen voi kulua vuosiakin, mutta toisaalta ketään ei pakoteta lähtemään maastoon”, Blomster kertoo.
Ponsse pyrkii pitämään valmistamansa metsäkoneet töissä savotoilla huolto-ohjelmalla sekä huoltosopimuksen lisäturvalla, joka pidentää koneiden tehdastakuuta 6 000 tuntiin.
Traktorikauppiaaksi itseänsä tituleeraavalla Blomsterilla on Ponssen metsäkoneista parinkymmenen vuoden kokemus.
Uransa alkuvuodet hän korjasi koneita kiertävänä asentajana Lapin selkosilla. Huoltoautolta metsäkoneelle kuljettiin kesäisin mönkijällä ja talvisin moottorikelkalla. Nykyään Blomster työskentelee koneiden myynnissä.
”Ei ole tarkoituksenmukaista, että maastoon lähetetään asentajan lisäksi hitsari ja sähköasentaja. Kenttäasentajan pitää olla jokapaikanhöylä”
Metsäkoneasentajaksi soveltuu Blomsterin mukaan parhaiten ”vanhan liiton käsillätekijä”, jolta onnistuvat huoltotöiden lisäksi remontit ja hitsaukset.
Myös vikadiagnostiikan ja tietotekniikan osaamista tarvitaan piilevien komponenttivikojen paikallistamiseksi.
”Ei ole tarkoituksenmukaista, että maastoon lähetetään asentajan lisäksi hitsari ja sähköasentaja. Kenttäasentajan pitää olla jokapaikanhöylä”, hän sanoo.
Metsäkone osaa ilmoittaa tietyt viat kuljettajalle sekä vikakoodein että selkokielellä. Toisaalta koneet ovat vielä melko mekaanisia, eikä kaikkia vikoja löydetä vikakoodeja lukemalla. Asentajan kokemus ratkaisee sen, että vika löytyy.
”Asentaja selvittelee vikaa myös kyselemällä asiasta koneen kuljettajalta. Silloin on tärkeää, että kuljettaja vastaa rehellisesti, mitä koneelle tehtiin ennen vian ilmaantumista ja mitä kone tekee ja ei tee”, Blomster selittää.
Metsäkoneen kuljettajan omalla toiminnalla on paljonkin merkitystä siihen, pysyykö kone käyttökunnossa.
Liiallinen kiire työskentelyssä kostautuu toisinaan siten, että kone menee epäkuntoon.
”Urakoitsijat usein toteavat, että paras kuski ei ole se nopein, vaan tasaisin. Yliyrittäminen; säädetään kone liian nopeaksi, ajetaan liian suurilla paineilla, ajetaan liian isoilla litroilla”, Blomster listaa vikaantumisen syitä.
Keijo Blomsterilla on kahden vuosikymmenen kokemus metsäkoneista. Kuva: Jouni PorsangerKoneurakoitsija haluaa työvälineensä kuntoon mahdollisimman pian, sillä pitkät seisokit käyvät kalliiksi. Toimiva huolto on siksi metsäkonekauppiaan syömähammas, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa.
”Meillä esimerkiksi on oma rahtiauto, joka kuljettaa osat Iisalmessa sijaitsevasta palvelukeskuksesta noutopisteisiin, toisinaan jopa asiakkaan kotiportaille. Jälkimarkkinoinnin onnistuminen ratkaisee sen, minkä merkkisen koneen asiakas hankkii seuraavaksi”, Blomster sanoo.
Valmistajan oman huollon lisäksi Lapissa toimii useita aluekohtaisia sopimushuoltajia, jotka ovat itsenäisiä yrittäjiä.
”Koneet saadaan takaisin savotoille nopeammin, kun kunnossapidon matka-ajat lyhenevät.”
Asentaja Aapo Ylisuvanto tarkastaa hydrauliikkaöljyjen paineita metsäkoneesta. Kuva: Jouni PorsangerBlomsterin mukaan kaluston kunnossapidossa on tapahtunut muutos, kun koneurakoitsijasukupolvi on nuorentunut.
Siinä, missä urakoitsijat aiemmin huolsivat ja korjasivat koneensa raskaan työpäivän päätteeksi itse, kunnossapito ulkoistetaan yhä useammin alan ammattilaisille.
”Nuoren polven urakoitsijat haluavat keskittyä enemmän omaan ydinosaamiseensa eli hakkuutoimintaan ja taloushallintoon sekä tietenkin perhe-elämään.”
Koneiden kehitys toisaalta myös rajoittaa huoltotöiden tekemistä itse. Kompontin vaihtaminen edellyttää usein sen kuittaamista vaihdetuksi tietokoneella.
”Siksi tämän kaltaisiin töihin ei ole edes järkevää sekaantua itse”, Blomster huomauttaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
