Suurin osa suomalaisista haluaa pitää metsänsä suvun sisällä – metsätilan koko vaikuttaa merkittävästi suunnitelmiin
Suomessa on tunnetusti yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Heistä miltei puolet on eläkeläisiä. Kysymys metsätilojen sukupolvenvaihdoksesta on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.Tilaajalle
Liki 80 prosenttia MT:n kyselyyn vastanneista halusi pitää metsätilansa suvun sisällä. Kuva: Maria MiklasViimeisimmästä MT:n kyselystä kävi ilmi, että metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen noin kolmannekselle vastanneista metsänomistajista. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa osana, ja yksi sen pääajatuksista on seurata metsänomistajakunnassa tapahtuvia muutoksia.
Kyselystä selvisi myös, millä tapaa mahdollista sukupolvenvaihdosta kaavailtiin toteutettavan. Merkittävä osa vastaajista – liki 80 prosenttia – halusi pitää metsät suvun sisällä siirtämällä metsät joko seuraavalle sukupolvelle, yhden sukupolven yli tai jollekin muulle sukulaiselle. Toisaalta miltei viidennes vastaajista kertoi sukupolvenvaihdoksen ”toteutustavan olevan vielä auki”.
Kyselystä ilmi käynyt sukupolvenvaihdosta koskeva epätietoisuus vahvisti aikaisempia huomioita metsien sukupolvenvaihdoksiin liittyen. Viimeksi joulukuussa MT uutisoi, että Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan uusille metsänomistajille tehtyjen lainhuutojen määrä on vähentynyt viime vuosina rajusti.
Vielä kymmenen vuotta sitten uusia metsänomistajia tuli lähes 10 000 kappaletta joka vuosi. 2020-luvulla tahti on kuitenkin hiipunut selvästi. Vuosina 2021 ja 2022 jäätiin vain reiluun 6 000 henkilöön (MT 29.12.).
Tilastojen valossa yhä useampi lykkää siis metsiensä sukupolvenvaihdosta. Seurauksena on metsänomistajien keskimääräinen ikääntyminen ja kuolinpesien lisääntyvä määrä.
Tilastojen valossa yhä useampi lykkää metsiensä sukupolvenvaihdosta.
Metsänomistajan iällä olikin MT:n kyselyn vastauksen kannalta oleellinen vaikutus. Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaiseksi ilmoittaneista vastaajista nimittäin miltei puolet – 48 prosenttia – ilmoitti olevansa eläkkeellä. Alle 45-vuotiaista metsänomistajista taas vain kolme prosenttia ilmoitti sukupolvenvaihdoksen olevan kohdallaan ajankohtainen.
Myös omistetun metsän pinta-ala vaikutti olennaisesti vastaajien sukupolvenvaihdosta koskeviin ajatuksiin. Mikäli kyselyyn vastanneilla metsää oli paljon (yli 100 hehtaaria), olivat suunnitelmat useimmilla selkeät. Paljon metsää omistavista nimittäin yli 90 prosenttia sukupolvenvaihdoksen ajankohtaiseksi kokeneista aikoi pitää metsät suvun sisällä.
Jos metsäomistuksen koko taas oli pieni (alle 19 hehtaaria), vastasi joka neljäs sukupolvenvaihdoksen ”toteutustavan olevan vielä auki” tai ”en osaa sanoa”. Niin ikään alle 19 hehtaarin omistajista vain 47 prosenttia tiesi siirtävänsä metsät varmasti seuraavalle sukupolvelle.
Kyselyssä selvisi lisäksi, että mitä useammin vastaaja myi metsistään puuta, sitä selvempiä suunnitelmat olivat ja sitä hanakammin vastaaja aikoi siirtää metsänsä seuraavalle sukupolvelle.
Selkeää epäselvyyttä suunnitelmissa sukupolvenvaihdoksen suhteen ilmeni silloin, kun vastaaja ei ollut myynyt puuta metsästä yli 10 vuoteen tai ei koskaan – tällöin miltei kolmannes vastasi, että sukupolvenvaihdoksen toteutustapa on vielä auki tai ei osaa vastata kysymykseen. Vähintään viiden vuoden välein puuta metsistään myyvistä vastaava osuus taas oli huomattavasti pienempi – noin 15 prosenttia.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelimitse osana Metsätutka-kyselyä. Vastaajia oli 502. Vastausten virhemarginaali on 4,4 prosenttia.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
