Arto Hongiston mielestä hallituksen tulisi helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Hänen mukaansa esimerkiksi metsätilojen lahjaveroon kohdistuvat huojennukset voisivat olla tähän tarkoitukseen hyvä keino. Kuva: Kai Tirkkonen
Metsänomistajaksi ennen ensiasuntoa – "Sukupolvenvaihdoksen tekeminen ajoissa mahdollistaa monia asioita"
Arto Hongisto luovutti metsätilansa lahjana tyttärelleen. Hänen mielestään hallituksen tulisi helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.Tilaajalle
Isä ohjeistaa tytärtään. Arto ja Heli Hongisto toteuttivat onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen vuonna 2014. Kuva: Kai TirkkonenAjatus metsätilan sukupolvenvaihdoksesta oli kytenyt oululaisen Arto Hongiston mielessä jo pitkään. Lopulta Hongisto päätti tarttua tuumasta toimeen 2010-luvun alkupuolella.
”Kyllä se idea minulta lähti. Ajatuksena oli se, että jos sukupolvenvaihdosta ei tee ajoissa, niin nuoret kerkeää katoamaan maailmalle”, Hongisto kuvailee prosessin alkusysäystä kymmenisen vuotta myöhemmin.
Sukupolvenvaihdos sujui lopulta jouhevasti, sillä Hongiston metsätilalle löytyi jatkaja omasta tyttärestä. Metsätilat siirtyivät lahjana vuonna 2014 tuolloin parikymppisen tyttären Heli Hongiston hoidettaviksi.
Yksi lahjana toteutetun sukupolvenvaihdoksen hyödyistä oli se, ettei Helin tarvinnut sitoa rahaa metsätilan ostoon. Kaikki ostoon sidottu raha olisi ollut pois tulevaisuuden suunnitelmista ja metsätilan kehittämisestä.
”Pääoma jota olisin kauppahinnalla saanut, olisi vain jäänyt laiskaksi tilille makaamaan”, Arto vahvistaa.
Erityisen tärkeäksi sukupolvenvaihdoksen onnistumisen kannalta Heli kokee myös sen, että oli jo saanut kotoa oppeja metsäalalle.
”Kyllähän se tuntui aluksi isolta asialta. Varsinkin kun olin vielä nuori, ja vastuuta tuli metsätilojen myötä äkkiä hyvin paljon. Tilannetta helpotti onneksi se, että aloitin samaan aikaan metsätalousinsinöörin opinnot”, kertaa nykyisin metsäasiantuntijana työskentelevä Heli tapahtumien kulkua.
”Huomasin, että tästähän voisi saada itselleen myös ammatin. Voin kuvitella, että jos joku parikymppinen kaupunkilainen – jolla ei kodin kautta ole metsäalaan mitään kosketusta – saisi samanlaisen määrän metsää, niin olisi se varmasti paljon vaikeampi tilanne.”
Metsätilan sukupolvenvaihdosta pohtiville Heli painottaa erityisesti ajoituksen merkitystä. Hänen mukaansa ennakoiminen todellakin kannattaa.
”Jos miettii asiaa erityisesti nuoren näkökulmasta, niin sukupolvenvaihdoksen tekeminen ajoissa mahdollistaa tosi monia tärkeitä asioita. Ainakin itse olen kiitollinen siitä, että vaihdos tapahtui jo tässä nuorena, sillä se on antanut ihan erilaiset eväät lähteä kasvattamaan tätä tilan arvoa.”
Helin mielestä sukupolvenvaihdoksen venähtäminen voi hankaloittaa metsätilan hoitoa monella tavalla. Jos vaihdos sukupolvien välillä venähtää, on jatkaja esimerkiksi saattanut jo keretä ostamaan ensiasunnon. Siitä taas pyörivät todennäköisesti jatkuvat lainakulut.
”Siinä vaiheessa ei välttämättä enää käy mielessä, että ostanpa tästä vielä lisäksi metsää. Eli kyllä sen mieluummin soisi menevän niin, että ensin tulee se metsä, joka sitten mahdollistaa ne kaikki muut asiat.”
Myös Arto Hongiston mielestä ennakoiden tehdystä sukupolvenvaihdoksesta on seurannut paljon hyvää.
”Vaihdoksen myötä tyttäreni Heli hankki metsänhoidosta ensin itselleen koulutuksen ja sitten ammatin. Tämän ansiosta metsienhoito pysyi nousujohteisena. Nyt myös esimerkiksi monimuotoisuus otetaan metsissä paljon ammattimaisemmin huomioon. Onhan tämä sukupolvenvaihdos ollut luopujalle unelmien täyttymys hyvin monella tasolla.”
”Olen sen verran metsien mies, että päädyin ostamaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen itselleni vielä pienen puuhapalstan”, kertoo Arto Hongisto. Kuva: Kai TirkkonenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
