• Markkinakatsaus: Puukuljetusyrittäjien kulut nousivat, mutta alan kannattavuus parani yllättäen

    Yritykset hyötyivät saataviensa sitomisesta indeksiin eli alan kulujen muutosta koskevaan mittariin. Tosin osa yrityksistä ei edelleenkään hyödynnä indeksiä.
    Tilaajalle
    Puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannusten reaalinen muutos oli kuusi prosenttia.
    Puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannusten reaalinen muutos oli kuusi prosenttia.  Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsäkoneet
    18.1.202407:00
    Jukka Hämäläinen

    Koneurakoinnin kustannusten nousu on jatkunut jo useamman vuoden. Urakoinnin kustannukset olivat viime vuoden lopussa Tilastokeskuksen konekustannusindeksin mukaan yli 30 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2020.

    Suurimmalla osalla puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjistä kustannusriski on kuitenkin jollain tavalla hallussa, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

    ”Sopimusten polttoaineklausuulit, jotka huomioivat polttoaineiden hintamuutokset, tarkistetaan aika usein – yleisesti kuukausittain mutta jopa viikoittain. Sota aiheutti sen, että päivityksiä ruvettiin tekemään useammin.”

    Jaakkola arvioi, että ainakin polttoaineklausuuli on kahdella kolmesta koneyrittäjästä.

    ”Urakoinnissa se toimii sekä yrittäjän että asiakkaan suuntaan.”

    Indeksi taas ottaa huomioon alan keskeiset kustannuserät polttoaineista kalustoon, palkoista korkokuluihin. Noin kolmasosa yrittäjistä hyödyntää kustannusindeksiä urakoinnin hintojen tarkistamisessa.

    Jaakkolan mukaan osa konealan asiakkaista on hieman vieroksunut sopimusten sitomista indeksiin, koska se tarkoittaa heidän mielestään kustannusautomaattia.

    ”Aiemmin osa isoistakin metsäteollisuusyhtiöistä karttoi indeksin huomioon ottavia sopimuksia”, Jaakkola sanoo.

    Myös koneiden hinnat ovat viime vuosina nousseet reippaasti, mikä on Jaakkolan mukaan alalla iso puheenaihe.

    ”Kun pitää investoida, tarkoittaa se isompaa rahoitustarvetta. Mutta jos käytössä on indeksi, rahoituskulujen nousukin tulee pääosin huomioitua sen kautta.”

    Metsäalan, haketusalan ja turvealankin yritysten keskimääräinen tulos nousi vuonna 2022 verrattuna edellisvuoteen. Tosin sitä ennen kannattavuus keskimäärin heikkeni Jaakkolan mukaan koko viime vuosikymmenen.

    ”Vuoden 2023 kannattavuudesta ei vielä tiedetä. Syksy oli varsinkin säiden vuoksi kehno, mutta pakkasten myötä puunkorjuupalveluiden kysyntä on piristynyt, mikä luo pohjaa sille, että hyvä kehitys jatkuisi. Nyt kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä, mikä on edellytys tuloksen teolle, mutta ei vielä tae sille”, Jaakkola toteaa.

    Nyt tammikuussa alalla käydään työehtosopimusneuvotteluja, ja niidenkin tulos vääjäämättä nostaa kustannuksia ja heijastuu kannattavuuteen.

    Tuorein Metsätehon puunkorjuu ja kaukokuljetus -tilasto vuodelta 2022 julkaistiin viime vuoden lopulla. Se kertoo, että tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan kustannukset nousivat reilut kahdeksan prosenttia. Yleiskustannukset olivat viime vuonna 2022 keskimäärin 3,44 euroa kuutiometriltä.

    Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat vuodesta 2021 vuoteen 2022. Puunkorjuun yksikkökustannukset olivat vuonna 2022 keskimäärin 12,36 euroa kuutiometriltä. Summa nousi reilut 12 prosenttia edellisvuodesta. Tosin puunkorjuun reaalinen kustannusmuutos oli prosentin verran miinusmerkkinen.

    Puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannuksissa reaalinen muutos oli kuusi prosenttia. Nimelliset kustannukset nousivat keskimäärin 11,06 euroa kuutiolta, ja niissä nousua oli lähes 24 prosenttia.

    Ensiharvennuksessa koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset olivat 19,92 euroa kuutiolta, jossa oli nousua lähes 14 prosenttia. Muussa harvennuksessa mentiin keskimäärin 15,95 eurossa noin 14 prosentin nousulla. Uudistushakkuussa konekorjuun kustannus oli 9,42 euroa kuutiolta, nousua vajaat 11 prosenttia.

    Ensiharvennusta koneellisen korjuun puumäärästä oli 7,2 prosenttia, muuta harvennusta 33,6 ja uudistushakkuuta 59,2 prosenttia. Osuudet olivat lähes tulkoon samat kuin edellisenä vuonna.

    Tehtaalle kuljetuksen yksikkökustannus oli 9,80 euroa kuutiometriltä, nousua nimellisesti 23,6 prosenttia. Reaalinen kustannusmuutos oli lähes kuusi prosenttia.

    Keskimääräinen kaukokuljetusmatka piteni noin yhdeksällä prosentilla 176 kilometriin. Tehtaalle menevän autokuljetuksen keskimääräinen kuljetusmatka oli 104 kilometriä, nousua vajaat neljä prosenttia.

    Suoran autokuljetuksen osuus kuljetetusta puumäärästä oli 71 prosenttia, rautatiekuljetusketjun noin 25 prosenttia ja vesitiekuljetusketjun lähes neljä prosenttia.

    Tilasto perustuu Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin puutavaralajittaisiin puunkorjuun ja kaukokuljetuksen määriin ja kustannuksiin. Tilasto kattaa puunkorjuun osalta reilut 70 ja kaukokuljetuksen osalta 80 prosenttia vuoden 2022 teollisuuspuun hakkuumäärästä.

    Lisää aiheesta
    • Metsäkone työssään. Kuvituskuva.

      Metsäteollisuus | Teollisuuspuun korjuukustannukset nousivat - Metsätehon mukaan ensiharvennuksilla metsäpään kustannukset tuplat päätehakkuisiin verrattuna

    • Jättirekka voi olla 33 metriä pitkä tavanomaisen 25 metrin sijaan.

      Autot | Jättirekkojen käyttö poistaa 200 000 puukuormaa maanteiltä – kustannussäästö jopa kymmenen prosenttia

      Tilaajalle
    • Hakkuupalstan sijainti ja metsäautotien laatu vaikuttavat kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta puusta maksettavaan kuutiohintaan.

      Puukauppa | Pirkko voi saada samanlaisista puista paremman hinnan kuin Markku – eroa jopa yli 15 euroa kuutiolta

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Komatsun XC mallit ovat nostaneet suosiotaan merkkinsä valikoimassa. Alkuvuonna rekisteröidyistä Komatsun harvestereista 2/3 oli kahdeksanpyöräisiä XC-versioita.

    Koneviesti | Suomessa metsäkoneiden rekisteröintimäärät ovat laskeneet merkittävästi alkuvuonna 2026

  • Uusi Ponsse New Bison poikkeaa merkittävästi aiemmasta mallista. Active Frame -ratkaisua ei enää ole, ja sen vaihtoehdoksi on tarjolla lisävarusteena Active Cabin -ohjaamojousitus.

    Koneviesti | Ponssen New Bison -kuormatraktorimalli on aiempaa Bison-mallia 1 000 kiloa kevyempi

  • Hakki Pilke CS30Pro oli FinnMetkon uutuus ja uusi avaus valmistajan valikoimassa. Katkaisu on pyörösahalla. Konetta voidaan käyttää sähkömoottorilla tai traktorin voimanotolla.

    Koneviesti | Hakki Pilkkeen ensimmäinen pyörösahakatkaisulla varustettu pilkekone esillä FinnMetkossa