Huolestuttava ilmiö jatkuu: Metsien kasvu hiipuu yhä

Metsien kasvu hidastuu yhä. Puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla vuodessa 103,2 miljoonaa kuutiometriä, selviää tuoreimmista metsävaratiedoista.

Kasvun notkahdus havaittiin jo viime vuonna, jolloin Luonnonvarakeskus Luke raportoi puuston vuotuisen kasvun pienentyneen 107,8 miljoonasta kuutiometristä 103,4 miljoonaan kuutiometriin.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo Luken selvittävän hidastuneen kasvun syitä parhaillaan. Raportti julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Luken laatimien hakkuumahdollisuuksien laskennan perusteita ei ole kuitenkaan syytä uudistaa, Korhonen sanoo.

”Se on totta, että jos hiilinielut pienenevät, niin siitä tulee painetta vähentää metsien käyttöä”, hän toteaa.

Vuosikasvusta vajaa puolet on mäntyä, reilu kolmannes kuusta ja loput koivua ja muita lehtipuita. Kuusen kasvu on lisääntynyt viime inventoinnista, männyn ja koivun on sen sijaat laskenut.

Uusimmat metsävaratiedot perustuvat vuosina 2019–2021 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon. Tuorein VMI13 kuvaa puuston kasvua vuosina 2014–2020 ja VMI12 vuosina 2009–2018.

Metsien hiilinieluilla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

Maankäyttösektori muuttui viime vuonna nielusta päästölähteeksi metsien kasvun alentumisen ja edellisvuotta runsaampien hakkuiden takia. Luke raportoi keväällä julkaistun kasvihuonekaasuinventaarion tarkennetuista ennakkotiedoista joulukuussa.

Puuston tilavuus kasvoi sen sijaan hieman edellisestä inventoinnista.

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on runsaat 2,5 miljardia kuutiota, josta 89 prosenttia on puuntuotannon maalla. Neljännes puustosta on suolla ja kolme neljännestä kankaalla.

Metsätalousmaasta noin kolmannes eli 9,1 miljoonaa hehtaaria on soita. Niistä puolet on ojitettu.

EU:n ennallistamistavoite voi leikata suometsien hakkuista saatavan puun osuutta tuntuvasti.

Ennallistamistavoitteen mukaan heikentyneestä pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ennallistaminen kohdistuisi etenkin soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyyppeihin.

Luke arvioi keväällä ennallistettavan alan suuruudeksi noin 1,2 miljoonaa hehtaaria. Luku voi olla huomattavasti korkeampikin, jos koko 3,7 miljoonan hehtaarin kunnoltaan tuntematon ala lasketaan ennallistamisen tarpeessa olevaksi.

Puuston keskikasvu on uusimpien metsävaratietojen mukaan 4,5 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskikasvu on 6,6 ja Pohjois-Suomessa 2,5 kuutiometriä hehtaarilla.

Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla.

”Suurin keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä, 174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin Lapista, missä keskitilavuus on vain 78 kuutiometriä hehtaarilla”, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera tiedotteessa.

Puuston biomassa metsä- ja kitumaalla yltää 1 687 miljoonaan tonniin. Siitä yli puolet muodostuu runkopuusta ja vajaa viidennes oksista sekä lehvästöstä. Kantoja ja juuria on reilu viidennes.

Kuollutta puuta on hehtaarilla keskimäärin 6,4 kuutiometriä. Korkeimmillaan kuolleen puun hehtaarikohtainen määrä yltää 9,8 kuutiometriin Lapissa. Keski-Pohjanmaalla kuollutta puuta on vain 1,9 kuutiometriä hehtaarilla.