Sahalle töihin

”Hyvin on mennyt. Olen tykännyt, kun pääsen tekemään töitä. Kerkesin olemaan jo kolme kuukautta työttömänä edellisen työn jälkeen. Alkoi olla tylsää”, sanoo 21-vuotias Elias Lindqvist Kiepin sahalla Mäntyharjulla.

Hän on yksi sahan seitsemästä uudesta työntekijästä. He aloittivat 12. tammikuuta.

Lindqvist työskentelee operaattorina sahan tasaamossa kahdessa eri roolissa.

”Aika hyvin on otettu vastaan. Meno on rennon letkeää ja kaikilla on samankaltainen hieman kiero huumorintaju. Toivon, että pääsen opettelemaan useita työvaiheita.”

Lindqvist työskentelee operaattorina sahan tasaamossa, jossa sahatavara lajitellaan kuivauksen jälkeen. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Lindqvist muutti työn perässä Lappeenrannasta Mäntyharjulle.

”Lappeenrannan työtilanne on surkea. Hain useita paikkoja. Opiskelukin kävi mielessä, mutta se ei vielä ole ajankohtaista.”

Lindqvistillä on rakennusalan koulutus. Hän ehti tehdä rakennustöitä puoli vuotta ennen kuin ne loppuivat. Saha ei ole Lindqvistille ihan tuntematon työympäristö, sillä hänellä on aiempaa sahakokemusta Stora Enson Honkalahden sahalta Joutsenosta.

Seitsemän työntekijän palkkaaminen on Kiepin sahan mittakaavassa merkittävä asia. Se tarkoitti henkilöstön lähes 20 prosentin kasvua kertaheitolla.

Toimitusjohtaja Sami Koskiranta kertoo, että rekrytoinnit ovat olennainen osa sahan tuotantomäärän nostoa. Uudet työntekijät huipentavat viiden viime vuoden kehitysvaiheen, joka on pitänyt sisällään melkein 26 miljoonan euron investoinnit.

Ville Kosonen (oik.) aloitti Kiepin sahalla tammikuussa. Parin viikon jälkeen hän jo hoiti sahalinjaa. Terämies Jari Lamponen siirsi tietämystään uudelle operaattorille. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kiepin sahan omistaa israelilainen perheyhtiö Nior Holdings. Sillä oli pitkä kokemus suomalaisen sahatavaran ostamisesta, mutta vuonna 2017 se ryhtyi sahatavaran tuottajaksi ostamalla Kiepin sahan.

Uuden omistajan aikana sahaan on hankittu tukkien röntgenlajittelulaite, rakennettu uusi lämpölaitos, kanavakuivaamo, tuorelajittelulaitos ja rimoittamo. Lisäksi tukkikenttää on laajennettu ja lisätty tukkilokeroita.

Koskiranta tiivistää uudistuksen merkityksen niin, että aiemmalla yhden linjan sahalla, niin sanotulla kombilaitoksella, ei pystytty lajittelemaan ja paketoimaan samaan aikaan kun sahattiin ja rimoitettiin.

Teemu Kuosmanen työskentelee sahan uudella tuorelajittelaitoksella. Kuva: Anna-Katri Hänninen

”Nyt meillä on kaksi eri puolta ja kaikki vaiheet pystytään tekemään samaan aikaan. Investoinnit saatiin tehtyä viime elokuussa ja nyt pitäisi ulosmitata sijoitukset kasvuna.”

Koskirannan mukaan uudet laitteet toimivat, mutta virittelyä riittää edelleen.

”Täytyy muistaa, että olemme investoineet ja rakentaneet samalla kuin laitos on tuottanut koko ajan sahatavaraa.”

Sami Koskiranta aloitti Kiepin sahan toimitusjohtajana puolitoista vuotta sitten. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kiepin saha tuotti aiemmin noin 70 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Investointien jälkeen tavoitteena on 140 000–150 000 kuutiota.

Viime vuodet saha on tehnyt vain mäntysahatavaraa, mutta jatkossa tuotanto-ohjelmaan on tulossa kuusi. Sen osuudeksi on määrä nostaa 30 prosenttia tuotannosta.

”Viime vuoden lopulla tehtiin kaksi koe-erää kuusta. Juuri nyt (tammikuun lopulla) tukin vastaanotossa lajitellaan kuusta”, Koskiranta kertoo.

Kierros sahalla kertoo, että tukkikentällä on mäntyä ja kuusta. Hiljattain laajennettu alue on melkein täynnä.

”Puuta on paljon. Osittain se johtuu toisesta puulajista, osittain myös siitä, että tuotanto ei ole ihan pystynyt tavoitteessa. Linjastoja pitää säätää ja myös olosuhteet haastavat. Jäätyneet tukit hidastavat tuotantoa.”

Tuotantomäärien noston seuraavana vaiheena on työvuorojen lisääminen.

”Olemme tehneet osittain kymmenen tunnin työpäiviä ja tällä viikolla on kokeiltu kahta vuoroa maanantaista keskiviikkoon. Henkilöstömäärä ei riitä kahteen vuoroon vielä jatkuvasti.”

Tästä voisi päätellä, että työntekijöitä voitaisiin palkata lisääkin.

”Muutama voisi tulla. Ajatuksena on siirtyä kahteen vuoroon kesälomien jälkeen.”

Kiepin saha on perinteisesti sahannut mäntyä, mutta se ottaa vähitellen ohjelmaan myös kuusta. Se näkyy jo tukkikentän kuusikasoina. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Koskirannan mukaan kuusi tulee tuotantoon omistajan tahdosta.

”Kuusi on helpompi ja selkeämpi tuote, sen markkina on lähellä kotimaassa, Baltiassa ja Euroopassa. Se on myös vähemmän spekulatiivinen kuin mäntymarkkina.”

Kiepin sahan liikevaihto on perinteisesti ollut 17–18 miljoonaa euroa. Viime vuonna se ylitti 20 miljoonaa ja tulevaisuudessa tuotantomäärien noston pitäisi kasvattaa liikevaihtoa entisestään.

Viime vuoden tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu. Tulosta Koskiranta arvioi näin:

”Jotkin kuukaudet olivat kannattavia, mutta eivät kaikki. Reilu miljoona jäätiin miinukselle.”

Tämän hetken markkinatilannetta Koskiranta kuvailee sanomalla, että Kiepin saha elää samaa talouden suhdannetta ja tunnelmaa muun maailman kanssa.

”Hintatasot ovat alhaalla. Sahatavara menee maailmalle työntämällä ja hölmöilemällä hintojen kanssa. Lisäksi Ruotsin myrskypuut herättävät pelkoa ja huhuja. Kaupat Japaniin ovat tekemättä, koska siellä odotetaan ruotsalaisten seuraavia liikkeitä.”

Kiepin sahalla ei ole omaa metsäosastoa. Se ostaa tukit muun muassa kilpailijoilta. Tällä hetkellä tukkeja tulee kymmeneltä eri toimittajalta.

Koskiranta sanoo, että kilpailu tukeista on kovaa sahan hankinta-alueella, koska samalla seudulla toimivat isot konsernit ja merkittävät isot yksityiset sahat.

Kiepin sahalla on noin satavuotiset perinteet Mäntyharjulla. Kuva: Anna-Katri Hänninen