Kiina ei pelastanut – venäläisen sahatavaran vienti otti 20 vuotta takapakkia

Venäjä on menettänyt asemansa maailman suurimpana sahatavaran viejänä.

Näin totesi Venäjän puutuotemarkkinoihin perehtynyt Antti Koskinen konsulttiyhtiö Afrystä Sahateollisuus ry:n Wood from Finland -tapahtumassa Helsingissä torstaina.

Venäjän sahatavaraviennin alamäki alkoi jo ennen Ukrainan sotaa Kiinan kiinteistömarkkinan romahduksen yhteydessä. Sota ja lännen talouspakotteet syvensivät kehitystä ja tähän mennessä vienti on laskenut suunnilleen 20 vuoden takaisiin määriin.

Voimakkaimmin sahatavaran tuotanto on vähentynyt Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa.

Muutosta ei ole toistaiseksi näkyvissä. Korjuukaluston kuluminen vähentää hakkuumahdollisuuksia eikä Venäjän oma tuotanto riitä korvaamaan rapistuvaa konekantaa.

Ainut myönteinen kehitys Venäjän sahoille on ollut maan rakentamisen ja kotimaisen kysynnän kasvu.

Siitä huolimatta Venäjän sahat tekevät tappiota.

Kiinan lisäksi venäläinen sahatavara kilpailee markkinaosuuksista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinoilla sekä Japanissa.

Euroopan markkinoilta venäläinen sahatavara on poistunut.

Euroopan sahateollisuusjärjestön puheenjohtaja Tommi Sneck arvioi, että vuoteen 2030 mennessä Euroopassa on 10 miljoonan kuutiometrin vaje sahatavarasta nykyisiin tuotantomääriin nähden. Määrä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen sahojen vuotuinen tuotanto.

Pulaa tulee erityisesti kuusesta, koska sen hakkuumahdollisuudet Keski-Euroopassa hupenevat. Suurten metsätuhojen jälkeen kuusikoiden tilalle istutetaan sekametsiä esimerkiksi Saksassa.

Mänty ottaa vähitellen kuusen asemia. Jo nyt mänty korvaa kuusta puurakenteissa Isossa-Britanniassa ja clt-tuotannossa Euroopassa.

”Euroopassa ollaan liian varovaisia männyn suhteen, se toimii hyvin monissa käyttökohteissa”, Sneck sanoi.

Suomen sahat pystyisivät kasvattamaan tuotantoaan viime vuoden 11,7 miljoonasta kuutiosta jopa 15 miljoonaan kuutioon ilman suurempia investointeja, arvioi Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio.

Hannes-myrskyn vaikutukset sahoille hän arvioi vähäiseksi, koska tukin osuus jää matalaksi sekä Suomen että Ruotsin myrskypuun korjuussa.

Metsävarojen puolesta sahatavaran tuotannon kasvu onnistuisi. Suomessa hakkuut ovat jääneet Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Korhosen mukaan viime vuosina keskimäärin noin 7 miljoonaa kuutiota alle kestävän hakkuutason.

Käyttämättömät hakkuumahdollisuudet painottuvat tukkipuuhun ja Pohjois-Suomeen.