Sahaväki syventyi ilmastonmuutokseen – ministeri Multala kirittää lisäämään metsän kasvua ja pinta-alaa
Euroopan sahatavaramarkkinoilla näkyy jo orastavaa kysynnän kasvua.Tilaajalle
Kuva: Katja Säilä / valtioneuvoston kanslia, Jaana Kankaanpää, Sanne KatainenMetsäsektorin näkökulmasta hiilinielukeskustelu herättää ymmärrettävästi hämmennystä, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) jakoi myötätuntoa Sahojen vaikuttajapäivässä.
Multala yrittikin hakea konsensusta siitä, miten ilmastonmuutosta voitaisiin järkevästi hillitä ilman, että kukaan kärsii kohtuuttomasti. Hänen mielestään tarvitaan niin fossiilisen päästöjen vähentämistä kuin metsän hiilinielujen kohentamista.
Hiilinielujen osalta painopisteen olisi oltava metsien kasvun vahvistamisessa, jolloin taataan myös sahateollisuuden raaka-aineen saanti. Puuston kasvua ja hiilensidontaa Multala lisäisi metsänhoidon keinoin, terveyslannoituksilla, ehkäisemällä metsätuhoja ja vauhdittamalla metsäpinta-alan laajentamista. Keinovalikoiman ministeri nimesi ”ilmastoviisaaksi metsänhoidoksi”.
”Hiilinielut on tunnistettu yhdeksi kustannustehokkaimmista tavoista hillitä ilmastonmuutosta”, Multala totesi.
Hallitus ei ole ministerin mukaan rajoittamassa metsien talouskäyttöä.
”Sen sijaan olemme painottaneet kotimaisen metsä- ja biotalouden merkitystä talouskasvun ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Poliitikoilta vaaditaan vahvaa sitoutumista varmistaa, että kotimainen sahateollisuus menestyy vihreässä siirtymässä.”
Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) kannusti paneelikeskustelussa pitämään kiinni kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta.
”Työ on tehtävä joka tapauksessa. Se luo samalla yrityksille osaamista, kilpailukykyä ja myytävää muulle maailmalle. Jos työtä ei tehdä nyt, se tulee paljon kalliimmaksi ilmastonmuutoksen edetessä.”
”Työ on tehtävä joka tapauksessa. Se luo samalla yrityksille osaamista, kilpailukykyä ja myytävää muulle maailmalle. Jos työtä ei tehdä nyt, se tulee paljon kalliimmaksi ilmastonmuutoksen edetessä.”
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto vakuutti kannattavansa aktiivista ilmastopolitiikkaa, vaikka kritisoikin siihen liittyviä toimia.
”Monen mielestä ilmastotavoitteet pitäisi saavuttaa vain hakkuurajoituksilla. Mitään muuta ei keksitä. Ja osa kuvittelee, että hakkuut ovat räjähtäneet jostain katosta läpi. Suomen hiilineutraaliustavoite asetettiin vuonna 2019. Sen jälkeen tukki- ja kuitupuun hakkuut ovat pienentyneet.”
Aalto uskoo, että jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, metsäteollisuutta karkaisi ulkomaille.
”Jos sanomme vaikka Venäjälle, että nyt ette tee sahatavaraa Japanin markkinoille, koska Suomessakin joudutaan rajoittamaan hakkuita, niin tapahtuisiko niin?” Aalto aprikoi.
Tilaisuudessa viitattiin Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopiston tutkimushankkeeseen, jonka alustavissa tuloksissa todettiin, että EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuslinjaukset voivat johtaa 132 miljoonan kuutiometrin vähennykseen EU-maiden ja Norjan hakkuissa tavanomaiseen verrattuna.
Sen sijaan hakkuisiin maailmanlaajuisesti ne eivät juuri vaikuttaisi. EU-alueen hakkuusäästöistä kaksi kolmannesta korvautuisi hakkuiden lisääntymisellä muualla maailmassa.
Rakennusalalla on pitkään kynnetty pohjamutia, mutta Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra uskalsi jo toivoa orastavaa kasvua sahatavaran tärkeissä vientimaissa.
”Euroopassa on suuri asuntorakentamisen tarve, mikä lisää kuusen kysyntää. Ennusteissa povataan kohtuullista kasvua Eurooppaan. Saksan ja Britannian kasvuennusteet ovat vahvimmat.”
Keski-Euroopassa tukkipuun hakkuut ovat vuodesta 2018 lähtien olleet maksimissaan kirjanpainajatuhojen vuoksi. Kopra laskeskeli, että jatkossa siitä seuraa 15 miljoonan kuution vaje vuoteen 2035 asti.
Välimeren alueen kysyntä etenkin Egyptissä ja Turkissa on Kopran mukaan ollut Eurooppaa vakaampaa ja kasvaisi lähivuosina.
Yhdysvaltain ja Japanin markkinoilta Kopra odottaa maltillista kasvua. Sahatavaran globaaliin kysyntään heijastuvat kansainvälisen talouden haasteet. Kiinan kysynnästä on sulanut kolmannes eikä se palaa entiselle tasolleen lähiaikoina.
”Tasainen neljän prosentin kasvu olisi toivottava, mutta markkina ylikuumenee taas todennäköisesti lähivuosina.”
Vaisun kysynnän vuoksi sahatavaravarastot ovat paisuneet Suomessa. Mäntytavaraa on varastoissa 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja kuusta yhdeksän prosenttia.
Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyky on viime vuodet ollut Ruotsia ja Keski-Eurooppaa heikompi, mutta Kopra uskoo eron tasoittuvan lähivuosina.
”Kun usko palaa, niin rakentamisessa on edessä ehkä pidempi nouseva jakso”, Kopra ennustaa.
”Tasainen neljän prosentin kasvu olisi toivottava, mutta markkina ylikuumenee taas todennäköisesti lähivuosina”, kuului Kopran diaesityksen viimeinen kommentti.
Sitä ennen luki, että ”Toimialalla tapahtuu vielä paljon järjestelyjä”.
1.12.2025 10.15 korjattu Suomen hiilineutraalisuustavoitteen asettamisvuosi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
