Luonnonvarakeskus: Poronhoitoalueella laillisesti ammuttu pantasusi oli pannoitettu jo helmikuun lopussa

Luonnonvarakeskus pannoitti osana Windlife-hanketta helmi-maaliskuun aikana kaksi sutta Pohjois-Pohjanmaalla. Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan toinen susista lopetettiin huhtikuun alussa poronhoitoalueella vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.

Toisin kuin MT eilen uutisoi, kyseessä ei ole 15.3. pannoitettu susi vaan jo 22.2. pannoitettu nuori aikuinen naaras. Tämäkin susi on pannoitettu Pohjois-Pohjanmaalla poronhoitoalueen ulkopuolella. Paikkojen etäisyys on noin 40 kilometriä. Välissä kulkee poronhoitoalueen raja.

Pannoitetuista susista elossa oleva on alle vuoden ikäinen naarassusi. Poikkeusluvalla lopetettu susi oli nuori aikuinen naaras. Molemmat pannoitettiin Oulujärven pohjoispuolella. Vasta geneettinen analyysi varmistaa, minkä reviirin tai reviirien sudet ovat kyseessä.

Luonnonvarakeskus ei osallistunut suden lopettamiseen vaan poronhoitoalueella liikkunut susi lopetettiin vahinkoperusteisella poikkeusluvalla koska se oli aiheuttanut porovahinkoja. Pannoituksen jälkeen ilmeni, että susi liikkui molemmin puolin poronhoitoalueen rajaa.

Susien pannoitus tapahtuu helikopterilla, josta pakenevaan suteen ammutaan nukutuspiikki. Kun susi on nukahtanut, eläimelle kiinnitetään lähetinpanta. Luonnonvarakeskuksen mukaan merkintätoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän stressiä ja muuta haittaa eläimelle.

Luonnonvarakeskuksen mukaan keliolosuhteet vaikeuttivat pannoitusta. Sudet pääsivät liikkumaan kantavalla hangella vauhdilla, eikä hangelle jäänyt jälkiä seurattavaksi. Lisäksi sudet liikkuivat vain osan ajasta alueilla, joissa Lukella on lupa pannoittaa susia. Sudet voivat liikkua päivän aikana jopa kymmeniä kilometrejä.

”Haastavista olosuhteista huolimatta saimme tärkeää kokemusta ja tietoa susien merkinnästä tällä alueella, ja voimme kehittää toimintamallia seuraavaa vuotta varten. Yksi pantasusi ei vielä riitä tutkimuksen tarpeisiin, mutta meillä on myös aikaisempaa pannoitusaineistoa tukemaan tutkimusta. Windlife-hanke jatkuu vuoteen 2027, joten pääsemme jatkamaan pannoituksia vielä kolmena kevättalvena”, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola.