Vanereiden valmistus jäi UPM:lle liian pieneksi liiketoiminnaksi

”Kasvatamme liiketoimintoja, joiden pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat vahvat ja joissa meillä on selkeä kilpailuetu. Tavoittelemme kasvua uusiutuvista kuiduista, kehittyneistä materiaaleista ja hiilidioksidipäästöjä vähentävistä ratkaisuista ja haemme kasvutilaisuuksia kasvavilla maantieteellisillä alueilla. Näin voimme tarjota houkuttelevaa sijoitetun pääoman tuottoa.”

Edellinen kappale on kopioitu suoraan UPM:n vuosikertomuksen kohdasta, jonka otsikkona on pitkän aikavälin arvonluonti. Vanerit kuuluvat kehittyneisiin materiaaleihin, mutta UPM on viime aikoina hakenut kasvua muista kehittyvistä materiaaleista, kuten tarramateriaaleista.

Tiistaina UPM ilmoitti käynnistävänsä UPM Plywood -liiketoiminta-aluetta koskevan strategisen arvioinnin. Se voi tarkoittaa liiketoiminnan myyntiä, osittaisjakautumista tai pörssilistausta.

Viime vuonna UPM:n vaneriliiketoiminnan liikevaihto oli 430 miljoonaa euroa. Se oli pienin konsernin liiketoiminta-alueista. Sen kasvattaminen UPM:n hellimään miljardiluokkaan vaatisi investointeja ja yritysoston tai -ostoja, koska orgaanisella kasvulla kasvattaminen ei onnistu.

Vuonna 2024 UPM Plywood teki 42 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevaihdon. Vaneriliiketoiminnan tuotto siihen sijoitetulle pääomalle oli 17,1 prosenttia. Se ei riittänyt, sillä konsernin sisäisenä tavoitteena oli 18 prosenttia.

Rakentamisen hyvinä vuosina 2021 ja 2022 tuottotavoite ylittyi roimasti.

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli paljon tuskaisempaa. Liikevaihtoa kertyi vajaa 200 miljoonaa euroa, mutta vertailukelpoista liiketulosta vain kahdeksan miljoonaa ja pääoman tuotto rojahti 6,9 prosenttiin.

Puun hinnannousu ja rakentamisen pitkäaikainen halvaantuminen syövät kannattavuutta.

Alle miljardi liikevaihtoa ja laskeva kannattavuus. Se on yhdistelmä, jota UPM:n nykyjohto ei katsele. Tätä taustaa vasten tiistain ilmoitus ei ollut yllätys.

Pörssiin yli 400 miljoonan euron liikevaihtoa tahkoava liiketoiminta sopisi kokonsa puolesta. Helsingissä noteerataan paljon pienempiäkin yrityksiä.

Nyt vaan taitaa olla niin, että vaneriliiketoiminnasta ei irtoa kovin korkeita arvostuskertoimia. Siksi myynti on todennäköisempi vaihtoehto. Epävirallisten arvioiden kyseessä on 400–500 miljoonan euron arvoinen liiketoiminta. Arvio on laskettu kertomalla vuotuinen käyttökate 6–7 kertoimella.

UPM:n vaneriliiketoiminnassa olisi varmasti myös sellaisia osia, joista kasvuhaluja uhkuva Koskisen oyj:n vaneriliiketoiminta saisi täydennystä. Koko liiketoiminta olisi ehkä liian suuri pala kerralla nieltäväksi.

Listaus tai myynti, mahdollisia tulevia omistajia askarruttaa kokonaisuuteen kuuluva Pelloksen havuvaneritehdas. Se on suuri 600 työntekijän laitos heikosti kannattavalla markkinalla. Metsä Group teki omat linjauksensa havuvanereissa ja lopettaa niiden valmistuksen kokonaan sulkemalla Suolahden vaneritehtaan.