Video: Käytetty joulukuusi on mieluinen loppiaislahja hevoselle – mikä tahansa puu ei kuitenkaan kelpaa

Loppiainen on suosittu ajankohta luopua joulukuusesta. Yhtä aikaa pois heitettävät, tehtävänsä täyttäneet joulukuuset lisäävät jätehuollon kuormaa varsinkin taajamissa, joissa kuusen tähteitä ei pysty pilkkomaan hyötykäyttöön omaan puutarhaan tai polttopuuvarastoon.

Yksi tapa joulukuusen jälkikäyttöön on sen antaminen hevosille. Monet hevostallit ottavat kuusia vastaan, sillä ne ovat eläimille mainiota virikettä ja naposteltavaa. C-vitamiiniakin hevoset saavat kuusesta.

”Näin joulun jälkeen joulukuuset on hyvä hyödyntää. Niitä voi tuoda hevostalleille ja hevoset niitä tykkää syödä”, sanoo Janita Varjonen, jonka poni asuu laukaalaisella Uusitalon hevostilalla.

Kuusen tuomisesta pitää sopia tietysti tallin kanssa. Moni talli ohjeistaa asiasta esimerkiksi Facebook-sivuillaan.

Hevoselle ei voi antaa millaista joulupuuta tahansa. Varminta on tarjota ainoastaan kotimaisia metsäkuusia (Picea abies). Mitään ylimääräistä puussa ei saa olla.

”On tärkeää, että kuusesta on poistettu kaikki koristeet ja nauhat. Lisäksi olisi hyvä huomioida, että kuusi olisi mahdollisimman luonnonmukainen, ja sitä ei ole käsitelty torjunta-aineilla. Se ei ole hevoselle hyväksi”, Varjonen ohjeistaa.

Kuusi ei saa myöskään olla pintakäsitelty vaikkapa kimalteella tai aineilla, joiden tarkoitus on ehkäistä neulasten varisemista.

Hevosten ravitsemukseen perehtynyt väitöskirjatutkija, Lopella hevostilaa pitävä Tiina Seppälä vahvistaa, että kuusia voi antaa hevosille.

”Meilläkin kun on puu kaatunut laitumelle tai tarhaan, en missään nimessä ottaisi sitä pois vaan annan niiden järsiä. Kautta aikain eläimille on syötetty havuja tai kerppuja. Hevonenhan on luonnostaan selluloosan ja muiden kuitujen käyttäjä, mikrobistonsa ansiosta. Toki sulamatonta kuituakin puu sisältää, mutta kun syöntimäärä on pieni, ei tämä ole haitaksi.”

Seppälän kokemuksen mukaan hevosille maittaa koko puu. Havujen lisäksi menee kuori ja runkojakin järsitään. Kuusten napostelussa on silti kyse lähinnä virikkeestä eikä ravinnon saannista. Hevonen voi kuluttaa yli puolet vuorokaudesta pureskellen.

”Eiväthän ne syö kuusta kilokaupalla. Siinä mielessä se on tosi hyvä juttu, kun hevosella on tosi vahva tarve pureskella, syödä ja etsiä ruokaa.”