• MTK jyrähtää: ”Valkohäntäpeurojen saalismäärien supistaminen on ollut liian voimakasta”

    Suomessa sattui yli 6 400 peurakolaria vuodessa. MTK vaatii tehostamista valkohäntäpeurakannan hoitoon.
    Viime vuonna Suomessa sattui yli 6 400 peurakolaria, mikä lähentelee huippuvuosien lukemia.
    Viime vuonna Suomessa sattui yli 6 400 peurakolaria, mikä lähentelee huippuvuosien lukemia. Kuva: Rami Marjamäki
    Metsä|Erä
    16.4.202615:00
    Eija Vallinheimo
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • MTK esittää, että valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi on lisättävä kaatolupia ja metsästystä. Timo Leskisen mukaan peurakolarit ja taloudelliset vahingot ovat kasvaneet, ja saalismäärien supistaminen on ollut liian voimakasta.

    Valkohäntäpeuran runsastuminen näkyy yhä selvemmin liikenteessä. Viime vuonna Suomessa sattui yli 6 400 peurakolaria. Onnettomuuksien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun jo toista vuotta peräkkäin. Asiasta kertoo MTK tiedotteessa.

    MTK:n mukaan valkohäntäpeurakantaa tulee pienentää, mikä edellyttää kaatolupamäärien lisäämistä ja metsästyksen tehostamista erityisesti tihentymäalueilla.

    ”Lounais- ja Etelä-Suomeen sijoittuvista kymmenestä tiheimmän kannan alueesta vain kolmella alueella kanta on pienentynyt yli kymmenen prosenttia viidessä vuodessa. Paikallisesti merkittävääkin pienentymistä on varmasti tapahtunut, mutta yleiskuva muutoksen vähäisyydestä on yllättävä”, MTK:n kenttäjohtaja ja riista-asioiden asiantuntija Timo Leskinen arvioi.

    Esimerkiksi Varsinais-Suomen neljällä alueella peurakanta on viime vuosina vähentynyt vain 1–7 prosenttia. Huolestuttavaa on, että kanta on kääntynyt uudelleen kasvuun jo kolmella alueella. Jos saalismäärää ei saada lisättyä, Varsinais-Suomen peurakanta uhkaa nousta kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, Leskinen korostaa.

    ”Onnettomuusmäärät ovat jälleen hyvin lähellä aiempia ennätysvuosia. Liikenneonnettomuuksien kustannukset autoilijoille ovat yli 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja myös maataloudelle aiheutuvat vahingot ovat merkittäviä. Saalismäärien supistaminen on ollut liian voimakasta. Vaikuttaa siltä, että suurpetojen vaikutusta peurakantoihin on yliarvioitu”, Leskinen sanoo.

    MTK vetoaa riistahallintoon ja tihentymäalueiden metsästysseuroihin peurakannan leikkauksen jatkamiseksi, jotta saalismäärät saadaan jälleen kasvuun. MTK:n mukaan kaatolupamääriä tulee lisätä, vapauttaa lupia seuroissa jäsenten käyttöön ja vahvistaa yhteistä tahtotilaa.

    Leskinen muistuttaa, että metsästäjät ovat tehneet merkittävää ja arvokasta työtä peurakannan pienentämiseksi ja toivoo tämän työn jatkuvan.

    Vuonna 2013 Suomen valkohäntäpeurakanta oli noin 60 000 yksilöä. Alle kymmenessä vuodessa kanta kaksinkertaistui. Valkohäntäpeurakannan huippu saavutettiin vuonna 2021, jolloin kanta oli noin 140 000 yksilöä. Tämän jälkeen neljänä vuonna peräkkäin kantaa pyrittiin leikkaamaan keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion (2026) mukaan Suomessa on nyt noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Tämä tarkoittaa, että kanta on vain 17 prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2021.

    Lisää aiheesta
    • Valkohäntäpeuran tunnistaa pitkästä hännästä, joka nousee pystyyn eläimen paetessa.

      Erä | Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut karvan verran – kannanhoidossa huomioidaan suurpetojen vaikutus

      Tilaajalle
    • Bernin kansainvälinen sopimus kieltää keinovalon ja yötähtäinten käytön hirvieläinten metsästyksessä.

      Erä | Keinovaloa ja yötähtäimiä ei saa enää käyttää valkohäntäpeuran metsästyksessä lounaisessa Suomessa

    • Jonossa pakenevat valkohäntäpeurat viestivät toisilleen peräpäillä.

      Erä | Peuran perä on viesti lajikumppanille − näin peura kommunikoi hännällään

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    valkohäntäpeura
    metsästys
    riistahallinto
    MTK
    liikenneonnettomuudet
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle