Metsäkauriin valkoinen perä on vaatimaton. Kuva: Juho Rahkonen
Peuran perä on viesti lajikumppanille − näin peura kommunikoi hännällään
Kaikilla Suomessa elävillä pienillä hirvieläinlajeilla on valkoinen peräpää. Se ei ole koriste, vaan toimii viestintävälineenä, joka on riistaeläimelle erityisen hyödyllinen.Tilaajalle
Jonossa pakenevat valkohäntäpeurat viestivät toisilleen peräpäillä. Kuva: Juho RahkonenValkohäntäpeura on nimensä veroinen. Sen pitkäkarvainen valkoinen häntä erottuu hyvin hämärässäkin ja toimii signaalina lajitovereille.
Kun peuran häntä roikkuu alaviistoon ja heiluu normaalin oloisesti, tilanne on rauhallinen ja lauma voi keskittyä ruokailuun.
Edestakaisin vipattava häntä kertoo siitä, että peura on havainnut jotain mahdollisesti uhkaavaa. Häntää vispaava eläin on hermostunut ja tarkkailee ympäristöään tehostuneesti.
Vaaran uhatessa peura nostaa pitkänhuiskean häntänsä pystyyn. Se on lähtökäsky!
Edestakaisin vipattava häntä kertoo siitä, että peura on havainnut jotain mahdollisesti uhkaavaa.
Riistaeläiminä peurat joutuvat usein tilanteisiin, joissa niiden täytyy päästä pakenemaan nopeasti ajautumatta kuitenkaan eroon laumasta.
Selvästi erottuvan peräpään ansiosta peurat voivat seurata toisiaan jonossa, vaikka olisi pimeää.
Valkohäntäpeura on vahva juoksija, joka pystyy tekemään useiden metrien loikkia. Tällöin pystyyn noussut häntä ja valkoinen peräpää näkyvät erityisen selvästi.
Laumaa pidetään koossa myös hajuviestein. Valkohäntäpeuralla on hajurauhasia päässä ja takajaloissa. Hajueritteillä peurat merkitsevät kulkureittinsä ja reviirinsä. Kiima-aikana hajuviestit auttavat tunnistamaan oikeat yksilöt lauman joukosta.
Valkohäntäpeura ja kuusipeura ovat ihmisen mukana tulleita vieraslajeja. Metsäkauris sen sijaan on Suomen ja Euroopan alkuperäislaji.
Tästä kolmikosta valkohäntäpeuran peräpää on näyttävin, kun taas metsäkauriilla on takamuksessa vain melko vaatimaton kellertävän valkoinen töpö. Metsäkauriilla ei ole selvästi erottuvaa häntää.
Kuusipeuralla eli täpläkauriilla peräpää on koristeellinen, mustan ja valkean kirjava. Silläkin on häntä, joka ei ole kuitenkaan yhtä pitkä ja tuuhea kuin valkohäntäpeuralla.
Kuusipeuran peräpää on koristeellinen. Kuva: Juho RahkonenEläinten nimistä on käyty keskustelua.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti reilut 15 vuotta sitten eläimen nimen muuttamista valkohäntäkauriiksi. Vanha nimi on kuitenkin vakiintunut, ja myös metsästyslaissa eläin tunnetaan edelleen valkohäntäpeurana.
Kauris-nimitystä vierastetaan senkin takia, että valkohäntäpeura saattaisi puheissa sekoittua toisen yleisen hirvieläimen metsäkauriin kanssa.
Kun katselee valkohäntäpeuran menoa etenkin sivusta päin, kyllähän siitä tulee poro mieleen. Hirvieläimiä kaikki tyynni.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
